Menu

Päivä, jolloin kävelin Sveitsiin

Elämme edelleen perjantaita 27. kesäkuuta. Vuosi on 2014, jos halutaan oikein tarkkoja olla. Kauniissa Konstanzin kaupungissa vietetyn aurinkoisen päivän päätteeksi minun piti tavata Sveitsin Thunista saapuva ystäväni Katarina Konstanzin rautatieasemalla. Viime hetkellä päätimmekin tavata Kreuzlingenin asemalla, koska Katarina oli tulossa junalla kohti Konstanzia kyseisen aseman ohi, ja siellä meidän olisi myös vaihdettava junaa päästäksemme määränpäähämme Eschenzin kylään.

Katarinan junan saapumiseen oli vielä aikaa, ja kartan tutkiskelu paljasti, että Kreutzlingenin juna-asema olisi kävelymatkan päässä Konstanzista. Keli oli mitä mahtavin ja Bodenjärven koristamat rantamaisemat ilmaakin upeammat, joten miksipä en kävelisi uudelle tapaamispaikallemme, vaikka reppu harteilla pitkän päivän jälkeen painoikin.

Sitä paitsi tykkään kävellä maasta toiseen. Ennen tätä päivää olin jo kävellyt Suomesta Ruotsiin ja Espanjasta Iso-Britanniaan. Nyt siis myös Saksasta Sveitsiin.

Kun valtakunnanrajaa ei varsinaisesti ole maankamaraan maalattu, mistä kummasta tietää, milloin on astunut rajan yli Sveitsin puolelle? Kuva taitaa jälleen kerran kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Tästä:

Mistä tietää milloin on kävellyt rajan yli Saksasta Sveitsin puolelle? Ihana sveitsiläiskoti lippuineen.

Nopean karttavilkaisun jälkeen valittavana oli joko varma tapa löytää perille, eli seurata junarataa, tai upea tapa löytää perille, eli kulkea Bodenjärven rantaviivaa pitkin. Tietenkin valitsin jälkimmäisen.

Aurinkoisena päivänä luonnon helmassa kulkiessa huomio kiinnittyy helposti mihin tahansa muuhun kuin matkantekoon. Varsinkin, kun reitin varrelta löytyy tällainen näköalatorni:

Näköalatorni Saksan ja Sveitsin rajalla matkalla Konstanzista Kreutzlingeniin

Ja pitäähän näköalatorniin tietenkin jättää todiste siitä, että sinne on kiivetty…

Saana kävi täällä perjantaina 27.6.2014. Vieläköhän tämä kaiverrus näkyy tornissa Bodenjärven rannalla Saksan ja Sveitsin rajalla.

Rehevän kasvillisuuden vuoksi Kreuzlingenin suuntaan ei ollut näkyvyyttä, mutta siitä huolimatta tornista avautui mahtavat maisemat. Jälleen kerran todiste siitä, miksi järven rantaan oli päästävä.

Maisemat Bodenjärvelle Saksan ja Sveitsin rajalla sijaitsevasta näkötornista

Sen verran oli puhelimessa vielä akkua jäljellä, että huomasin kelloa vilkaistessani olevani pienessä kiireessä, mikäli halusin ehtiä Katarinan kanssa samaan junaan. Se olisi erittäin suotavaa, sillä Katarinalla oli Airbnb:stä vuokraamamme asunnon osoite ja yhteystiedot ja minulla puolestaan oli puhelimesta akku aivan finaalissa.

Niinpä laskeuduin salamannopeasti alas tornista ja jatkoin tallusteluani järven rantaviivaa pitkin maisemia samalla ihaillen. Siinä sitten jossain vaiheessa tajusin, että pitäisi varmaan kohtapuoliin harkita kääntymistä järveltä rautatieasemalle päin.

Valitettavasti tein sen kaksi juna-asemaa liian myöhään.

Jollain ihmeen keinolla onnistuin tekemään 15 minuutin kävelymatkasta yli kahden tunnin mittaisen vaellusretken. Aika meni niin kortille, että loppumatka oli juostava, ja piikikkäiden puskien läpi oikoessa sain matkamuistoksi vielä muutaman vertavuotavan naarmunkin käsivarsiin. Oikealle juna-asemalle päästyäni bongasin minua turhautuneena odottelevan Katarinan, ja viimeisen loppurutistuksen voimin ehdimme hyppäämään päivän viimeiseen junaan juuri ennen ovien sulkeutumista. 20 minuutin junamatka Kreutzlingenistä Eschenziin meni henkeä haukkoen ja hiestä valuen.

No, itsepähän halusin tehdä jotain urheilullista viikonloppulomalla. Se tuli sitten hoidettua pois alta heti ensimmäisenä päivänä.

Tiesitkö muuten, että Live now — dream later on myös Facebookissa. Sivulle päivittelen matka- ja juttuvinkkejä myös sellaisina päivinä, kun blogin puolelle ei ilmesty uutta. Ja hei, mikset seuraisi myös Twitterissä ja Instagramissa, joista löydyn nimimerkillä @saanajaakkola.

  • Suomeksi
  • In English

Saana

Unelmien ja luonnonläheisten elämysten liikuttama toimittaja ja sisällöntuottaja sekä työssä että vapaalla. Kotipaikkana Rauma, leikkikenttänä koko maailma. Parhaat seikkailut syntyvät äkkilähdöillä sen suuremmin suunnittelematta, ja ikimuistoisimmat hetket koetaan kotimaan kamaralla. Elämä on nyt!

This Post Has 3 Comments
  1. Olipa hauska, että molemmat postattiin Sveitsistä throwbackit ihan parin päivän aikana!
    En taida olla koskaan kävellyt maiden rajan yli, ja rajajokea Suomen ja Ruotsin välillä tuskin lasketaan. Tällaiset yllättävät vaellusretket on kaikista parhaita varsinkin tuollaisissa maisemissa ^^

    1. Hehe, tää on itse asiassa kirjoitettu 1,5 vuotta sitten. Päivittelen näitä alkupään juttuja parhaillaan, ja vastaan tulee aikamoisia arkiston aarteita! 🙂 Kiva joskus jakaa vanhempiakin juttuja helpommin löydettäväksi ja luettavaksi, enhän mää sillon alussa edes ymmärtänyt, että omia kirjoituksiaan voi jakaa myös Facebookissa! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

CommentLuv badge

Search