skip to Main Content
Menu

Väistämättömät vastoinkäymiset – miten ne pitäisi käsitellä?

Kuinka voi olla mahdollista, että joka kerta kun kaikki tuntuu olevan hyvin, ehkä jopa täydellisesti, pahin mahdollinen tapahtuu!? Murphyn laki on varmasti monelle tuttu: jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen! Valitettavaa, mutta totta. Ja kun niin käy, ratkaisevinta on se, kuinka itse kukin tilanteen käsittelee.

Viimeksi tämä tapahtui minulle heti sen jälkeen, kun olin saanut toimeksiannot ensimmäisille artikkeleilleni. Suuri unelmani oli toteutumassa, ja intoa puhkuen istahdin läppärini ääreen aloittaakseni ensimmäisen jutun kirjoittamista… ja PAM! Kannettavani ystävällisesti ilmoitti, että kovalevyni päättää päivänsä hetkenä minä hyvänsä. Onneksi sain vikailmoituksen tarpeeksi ajoissa, jotta ehdin tekemään varmuuskopion tiedostoistani. Juurikin sen yhden asian, josta vähän yli 2-vuotias läppärini aina minua muistuttelee, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Ja tietenkin kovalevy hajosi juuri, kun tietokoneen takuuaika oli umpeutunut. Murphyn laki, niinpä niin!

Klassinen esimerkki: koitapa kerran lähteä reissuun ilman voimassa olevaa matkavakuutusta. Takaan, että joko puhelimesi, kamerasi, käsilaukkusi tai nämä kaikki varastetaan. Kyllä, myös tämä on tapahtunut minulle. Omaa typeryyttä tietenkin. Muista aina lyhyellekin matkalle lähtiessä varmistaa, että vakuutuksesi on kunnossa. Aina.

Tein viime viikolla suuren tunnustuksen siitä, kuinka sohvani oli vähällä nielaista minut lopullisesti. Kaikki alkoi sitkeästä flunssan pirulaisesta, jonka vuoksi en voinut pariin viikkoon käydä treeneissä tai tehdä muutakaan urheilullista. Kun flunssa viimein hellitti, huomasin edelleen makaavani sohvan pohjalla. Yht’äkkiä tajusin, kuinka laiska minusta oli tullut. Hyppäsin sohvalta ylös, vedin lenkkarit jalkaan ja lähdin lenkille. Päätin siitä päivästä alkaen tehdä joka päivä jotakin aktiivista ja liikunnallista, kuten minulla on ollut tapana koko elämäni. Osallistuin liikunnalliseen Touhukalenteriin, ja suunnittelin itselleni kolmen viikon punnerrus- ja lankkuhaasteen. Ja mitäs sitten tapahtui?

#jalkapallo on hieno laji! #ilovefootball #lazysunday

A post shared by Saana ✏ Travel writer, dreamer (@saanajaakkola) on

Murphyn laki, niinpä niin!

Vanha nivelsidevamma, joka ei ole vaivannut yli 15 vuoteen, päätti muistuttaa olemassaolostaan. Juuri kun olin päättänyt, että uusin unelmani on muutaman viikon kuluttua kyetä tekemään 100 punnerrusta ja omata upeat vatsalihakset makkaroiden sijaan. Vammaisen nilkan ja kävelykeppien kanssa ei paljon punnerreta. Ei edes polvet maassa, sillä oikea polveni näyttää tältä:

 2014-11-30 14.42.05

Ai mitä minä tein? No, pelasin jalkapalloa tietenkin. Futsalia, jos tarkkoja ollaan. Joukkueellani oli viime lauantaina kaksi peliä, joista jälkimmäinen ei päättynyt kovinkaan hyvin. Paitsi siinä mielessä, että voitimme matsin. Mutta valitettavasti en ollut ainoa, joka loukkaantui. Onni onnettomuudessa, että maalivahtimme selvisi pelkällä aivotärähdyksellä saatuaan vastustajan toimesta potkun päähänsä. Huonosti olisi voinut käydä, sillä ottelumme päätettiin 50 sekuntia ennen loppuvihellystä näihin tunnelmiin:

2014-11-29 16.33.05

Kuten sanottu, ja nyt myös todistettu, pienet vastoinkäymiset ovat väistämättömiä, kun unelmia tavoitellaan. Ne ovat osa jokapäiväistä elämää. Mutta se, miten niihin reagoit, määrittelee tulevaisuutesi. Ei se, kuinka paha vastoinkäyminen sattuu kohdallesi. Joten ei suinkaan ole syytä luovuttaa tai vaipua masennuksen kouriin, vaan ajatella positiivisesti ja löytää uusia keinoja unelmien saavuttamiseen, ainakin siihen asti kunnes palaset taas loksahtavat kohdalleen. Älä huoli, niin käy lopulta. Asioilla vain on tapana järjestyä.

No, ainakin nyt minulla on aikaa kirjoitella artikkeleita. Tosin jalkapalloa en taida vähään aikaan potkia. Touhukalenteri alkoi maanantaina, ja ensimmäisen luukun takaa paljastui tehtävä: juokse 50 rappusta päivän aikana. Ei, en voinut tehdä sitäkään. Toivottavasti rappusten ryömiminen vammautuneen nilkan kanssa lasketaan, sillä voin kertoa, että se on rankkaa puuhaa.

Luulen, että muutan punnerrus- ja lankkuhaasteeni leuanvetohaasteeksi. Se tulee olemaan minulle erityisen rankka haaste, sillä leuanvetotankoni on asennettuna yläkertaan!

  • Suomeksi
  • In English

Saana

Unelmien ja luonnonläheisten elämysten liikuttama toimittaja ja sisällöntuottaja sekä työssä että vapaalla. Kotipaikkana Rauma, leikkikenttänä koko maailma. Parhaat seikkailut syntyvät äkkilähdöillä sen suuremmin suunnittelematta, ja ikimuistoisimmat hetket koetaan kotimaan kamaralla. Elämä on nyt!

This Post Has 2 Comments
  1. Tyypillistä…. Tsemppiä toipilaana oloon, ainakin kuulostaa siltä että olet keksinyt kaikkea muuta puuhattavaa joka tapauksessa 🙂 Ja touhukalenteri, tuosta en ollut kuullutkaan, kiitos vinkistä. Tänään pitää siis punnertaa… 🙂

    1. Kiitos, eiköhän tämä tästä! 🙂 Leuanvetohaaste alkoi tänään ja olen noille kepeillekin jo keksinyt jos jonkinmoista jumppakäyttöä, tarvii varmaan itsekin alkaa tekemään Touhukalenteri-päivityksiä kun jo joulukuun neljättä päivää elellään! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

CommentLuv badge

Back To Top
Search