skip to Main Content
Menu

Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia?

Tukholman Skansen on paitsi koti kesyille ja villeille karvakorville, myös koko maailman ensimmäinen ulkoilmamuseo – ja vielä kaupungin keskustassa. Ei ole epäilystäkään, etteikö Skansen olisi lapsiperheen ykköskohde Tukholmassa, mutta viihtyykö siellä kolmenkympin paremmalle puolelle ehtinyt, ilman lapsia reissaava pariskunta?

Joulun alla Tukholma on yhä lumeton. Skanseniin pääsisi keskustasta kätevästi ratikalla, mutta kuten aina reissuillamme, taitamme matkaa kohti Djurgårdenin saarta jalan. Ilma on kylmä, mutta aurinkoinen. Rantareitti on täydellinen valinta.

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

Skansenin portin edessä harkitsemme kahdesti. Olisiko päivä Skansenissa jonottamisen ja 150 kruunun arvoinen kokemus? Toisaalta olisi typerää jättää Skansen väliin, olimmehan kävelleet sinne asti ja varanneet Skansenille koko lauantaipäivän, joten päätämme asettua jonon jatkoksi.

Joulumarkkinoiden aikaan sisäänpääsy on hieman normaalia arvokkaampi, ehkä jonotkin tavallista pidemmät.

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

45 minuutin hyytävän jonottamisen jälkeen Skansenin portit avautuvat meille. Rullaportaiden päässä meitä odottaa aikamatka satojen vuosien takaiseen Ruotsiin. Hirsitorppien välissä kiemurtelevat polut tuntuvat jatkuvan silmänkantamattomiin. Kurkistamme tupaan, jossa joskus 1700- tai 1800-luvulla elettiin ihan tavallista arkea. En malta olla pohtimatta, millaista se silloin oli.

Kamiinan äärellä lämmitellessäni yritän kuunnella, kuinka talon emännän roolissa oleva opas kertoo ruotsalaiselle perheelle pirtin historiasta. Onpa ruotsini päässyt ruostumaan, sillä erotan vain sanan tai lyhyen lauseen sieltä täältä.

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi
Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

Jatkamme matkaamme ohi tuulimyllyjen, puukirkon ja sotilaan torpan. Rakennukset on tuotu Skanseniin eri puolilta Ruotsia. Muistan lukeneeni, että Skansenin kirkko on tänä päivänä yksi koko Ruotsin suosituimmista vihkikirkoista.

Ilmapiiri ja vanhat rakennukset yksityiskohtineen tuntuvat niin aidoilta. Vaikea uskoa, että moderni ja vilkas 800 000 asukkaan Tukholma on vain yhden sillan takana.

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi
Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

Kävelemme ohi possujen ja lammasaitauksen. Villapeitteiset lampaat eivät tunnu välittävän koleasta säästä. Ne vain lepäilevät ruohikolla. Possuaitauksessa pari karjua painiskelee mutalammikossa. Tappelevat varmaan jostain söpöstä saparohännästä. Biisonien ääreen on pysähdyttävä pidemmäksi aikaa. Mikä valtava eläin. Mitäköhän sen mielessä liikkuu?

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi
Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

Olisin halunnut nähdä susia, mutta niiden aitaus ammotti tyhjyyttään. Karhutkin olivat joulukuussa unten mailla. Ahma sen sijaan retuutti hampaissaan valtavaa lihakimpaletta, kivien ja kaatuneiden puunrunkojen välissä kiemurrellen, kiireenvilkkaa piiloon uteliaiden turistien katseilta.

Kettu paistatteli päivää kallion päällä. Hylje sukelsi piiloon pinnan alle aina, kun olin painamassa kameran laukaisinta. Kohmeiset sormeni toimivat liian hitaasti. Oli kuitenkin hienoa nähdä, kuinka eläimet saavat asustella niille luontaisissa olosuhteissa.

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

Jään katsomaan, kuinka ilves seuraa katseellaan aitaukseen lentänyttä harakkaa. Toinen kissakamu repii tyytyväisenä palasia lihakimpaleestaan. Sen ei tarvitse harakasta välittää.

Vekkuli siivekäs leikittelee täplikkään kissapedon kanssa. Viekoittelevasti se astelee lähemmäs, kunnes se pyrähtää lentoon. Ahneen ilveksen loikka päättyy pettymykseen. Naurahdan itsekseni, sillä kokoerosta huolimatta ne ovat luonteeltaan kuin omat kissani kotona. Kateellisia, niin itsekkäitä. Leikkisiä saalistajia. Tappajia, mutta söpöjä sellaisia. Mihinkäs kissa karvoistaan pääsisi.

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

Olen aivan jäässä. Ohitamme nopeasti hirvet, porot ja pöllöt ja menemme lämmittelemään sisätiloihin lasten kotieläintarhaan, Lill-Skanseniin. Voiko tosiaan olla, etteivät kissat, kanit, marsut ja muut häiriinny ympäriinsä juoksentelevista, ilosta kiljuvista lapsista?

Lapsia kehotetaan luovuttamaan tuttinsa kissojen käyttöön. Moni urhea lapsi onkin tehnyt tähänastisen elämänsä suurimman päätöksen. Elämä Skansenin jälkeen jatkuu ilman tuttia. Tuttilaatikko on lähes täynnä.

Haukkasimme joulumarkkinoilla hirvenlihaa sisältävän välipalan, jonka nautimme ulkotulien loimussa. Bändi kapusi ulkolavalle, ja tanssilattia oli hetkessä täynnä jammailevia ruotsalaisia. Suomessa kestäisi tovin – ja useamman oluen – ennen kuin tunnelma olisi edes lähellä vastaavaa.

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

Ennen poislähtöä vierailemme kaupunkikorttelissa, jonka käsityöpajat, verstaat, leipomot ja maustekaupat kutsuvat sisään. Me astumme kynnyksen yli pimeään pajaan, jossa seppä takoo metallista muotteja kynttilöille. Seppä ei paljoa puhu. Joukko ihmisiä seuraa mielenkiinnolla sepän puuhia. Hivuttaudun hieman lähemmäs avotakassa loimuavia liekkejä.

Päiväretkiä Tukholmassa: Kannattaako Tukholman Skansen ilman lapsia? | Live now – dream later -matkablogi

Skansenin yli 150 rakennuksesta monet ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Iltapäivällä auringon laskiessa niitä valaisee vain kynttilöiden kajo. Me kurkistimme sisään vain kymmeneen, ehkä viiteentoista. Mitä kaikkea meiltä jäikään näkemättä?

Meidän oli kuitenkin jatkettava matkaa kohti satamaa, ja Skansen joulumarkkinoineen, suloisine eläimineen ja vanhanajan tunnelmineen jäi taakse.

Olisinko viihtynyt Skansenissa pidempään? Olisin. Olisinko mielelläni nähnyt enemmän ja tutustunut sen kohteisiin lähemmin? Olisin. Oliko Skansen 45 minuutin jonottamisen ja 15 euron sisäänpääsyn arvoinen? Kyllä oli. Kannattaako Skansenissa vierailla myös ilman lapsia? Kannattaa.

Olisiko minun pitänyt pukeutua Skanseniin lämpimämmin? Kyllä, ehdottomasti.

Skansenista muuten löytyy lisätietoa selvällä suomen kielellä muun muassa täältä.

Oletko sinä käynyt Skansenissa – lasten kanssa tai ilman? Ehkäpä olit yhtä vaikuttunut Skansenin lumosta kuin minäkin? Tai ehkä et sittenkään? Jaa omat kokemuksesi jättämällä tassunjälkesi kommentteihin.


Mikset seuraisi myös somessa?

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | PINTEREST

  • Suomeksi
  • In English

Saana

Unelmien ja luonnonläheisten elämysten liikuttama toimittaja ja sisällöntuottaja sekä työssä että vapaalla. Kotipaikkana Rauma, leikkikenttänä koko maailma. Parhaat seikkailut syntyvät äkkilähdöillä sen suuremmin suunnittelematta, ja ikimuistoisimmat hetket koetaan kotimaan kamaralla. Elämä on nyt!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

CommentLuv badge

Back To Top
Search