Suomalaisen saariston lumoissa
Asustellessani Espanjassa vuoden ajan 2011–2012, kävin aika useinkin lomalla parhaassa mahdollisessa paikassa eli kotona. Viime kesän melontaretken muistelu innosti toiseen saaristoaiheiseen kirjoitukseen. Elokuussa 2012 olin jälleen lomailemassa kotipuolessa ja naapurit kutsuivat meidät mukaansa veneretkelle Rauman Moottorivenekerhon mökille Laakkoon, noin 20 minuutin venematkan päässä sijaitsevalle saarelle. Mukaan lähti lähes koko taloyhtiön väki.
Esitelläänpäs ensin meidän menopeli (hieman omaa kajakkiani prameampi kulkuneuvo) ja isäntäpariskuntamme, eli naapurin Sirpa ja Pete:
Rauman saaristo tarjoaa paljon muutakin kuin vain mahtavia maisemia ja Laakossa meillä riittikin puuhaa koko päiväksi. Vaikka ei Laakon oma köysiliuku vedäkään välttämättä vertoja kiipeilypuistojen vaijeriliu’uille, niin oli meillä tämän pikkuliu’unkin parissa ihan hauskaa. Lisäksi pelasimme erän frisbeegolfia, en tosin muista enää kuka voitti, mutta sanotaan vaikka että minä. Ja niin kuin aikaisemmista metsänvalloituskirjoituksistani on jo käynyt ilmi, marjojen maistelu on tärkeä osa luonnon helmassa oleskelua.
Ja mitä olisikaan mökkeily ilman saunomista ja vesileikkejä…
…tai grillausta ja kunnon jälkiruokaa kaffeen kera, mistä suuret kiitokset meidän taloyhtiön ihanille naisille!
Illan hämärtyessä oli aika suunnata takaisin kotia kohti ja napsia vielä pakolliset auringonlaskukuvat, luonnollisesti. Kahden vuoden jälkeen on mukava palata näihin ihaniin muistoihin. Tällä hetkellä meidän pihassa seisoo uusi paatti, jota naapurit ahkerasti laittavat kuntoon ensi kesän seikkailuja varten. Tämä siis tarkoittaa sitä, että ensi kesänä meidän taloyhtiön väkeä odottaa uusi, antoisa päiväretki (tai ehkäpä vähän pidempikin retki) meren aalloilla. Ja nyt kun se on sanottu blogissa, niin eihän naapurit siitä enää voi kieltäytyä, eihän!? 🙂
