Vanhan Rauman kävelykierros valokuvina
Vanhan Rauman puutalot ja historialliset rakennukset ovat jääneet blogissa hävettävän vähälle huomiolle. Ostin hiljattain elämäni ensimmäisen järjestelmäkameran, ja vaikka en sitä vielä käyttää osaakaan, innosti uusi kamera lähtemään talviselle valokuvauskierrokselle vanhaankaupunkiin. Kuvat on siis räpsitty vailla pienintäkään tietämystä valokuvaamisen ihmeellisestä maailmasta ja manuaalisiin asetuksiin koskematta. Harjoitus tekee mestarin, vai miten se nyt meni?
Parin viikon kuluttua aloitan valokuvauskurssin, joka kestää läpi koko kevään. Toukokuun lopussa, kun kurssi on ohi, voisin tehdä vertailun vuoksi uuden kävelyretken Vanhassa Raumassa kameroineni. Silloin paljastuu karu totuus: oppiiko vanha koira enää uusia temppuja, kuten valokuvaamisen jalon taidon?
Mutta nyt itse asiaan, eli talviseen Vanhaan Raumaan. On muuten aika jännä fiilis leikkiä turistia omassa kotikaupungissa. Oletko koskaan kokeillut?
Vanha Rauma…
…valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Kävelyretkemme alkaa vanhankaupungin toisen pääkadun, Kuninkaankadun itäisestä päädystä. Sairaalan päädyksikin paikalliset sitä kutsuvat.
Vanha Rauma ei ole mikään museoitunut vanhakaupunki vaan eläväinen kaupunginosa, jonka noin 600 rakennuksessa asuu ja elää jokapäiväistä arkeaan tänä päivänäkin noin 800 raumalaista. Vanhan Rauman kaduilta löytyy paljon pieniä putiikkeja, ravintoloita, kahviloita ja runsaasti muistoja menneiltä ajoilta.
Lähes jokaisella rakennuksella on oma nimensä ja tarinansa. Kaikki Vanhan Rauman rakennukset löytyvät täältä.
Rauman taidemuseon edustalla levittyvä pieni aukea on nimeltään Hauenguano. Sen maamerkkinä on vanhan mallin mukaan rakennettu puinen kaivo. Kuva voi hieman hämätä, sillä tämä otos on ikuistettu kulkusuuntamme vastakkaisesta suunnasta. Rauman taidemuseo on kuvassa näkyvä vaaleanpunertava rakennus.
Hauenguonossa risteävät Vanhan Rauman kaksi pääkatua, kulkemamme Kuninkaankatu sekä Kauppakatu. Tällä kävelykierroksella suuntaamme Kauppakatua pitkin länteen.
Pian oikealla puolellamme komeilee Suomen kapein katu, Kitukränn, joka yhdistää Kuninkaankadun ja Kauppakadun toisiinsa. Suomen kapeimman kadun tittelistä on käyty kovaa kisaa Kristiinankaupungin Kissanpiiskaajankujan kanssa, mutta virallinen mittaustilaisuus todisti Vanhan Rauman Kitukrännin voittajaksi reilulla 30 senttimetrillä.
Kitukrännin kulmalla voi testata, kuinka hyvin Rauman giäl on hallussa. Kadun kummassakin päässä on käyttäytymisohje tullin kautta tulleille.
Kitukränniltä jatkamme matkaa kohti kauppatoria, josta löytyy vuonna 1776 valmistunut Rauman raatihuone. Matkan varrella oikealle puolelle jää muun muassa raumalaisen laivanvarustajaperheen elämää esittelevä museo Marela ja heti Marelan jälkeen vasemmalla komeilee ehkäpä koko Vanhan Rauman kaunein puutalo, uusrenessanssia edustava Katula.
Kirkkaankeltainen Vanha Raatihuone on varmasti Vanhan Rauman rakennuksista kaikkein tunnetuin ja kuvatuin. Nykyisin se toimii museona, josta löytyy muun muassa raumalaisesta pitsinnypläyksestä kertova näyttely. Talvella pääovea reunustaa paikallisen pitsitaiteilija Tarmo Thorströmin luoma pitsivalotaideteos.
Kauppatorilla paikalliset kerääntyvät aamutuimaan pystökaffen äärelle. Toriparlamentiksikin kutsuttu seisten nautittava aamukahvitapaaminen kaupunkilaisten kesken on tilaisuus, jossa puidaan läpi tuomarien toilailut edellisen illan lätkämatsissa ja muut kaupungin juorut.
Torilta jatkamme Kauppakatua pitkin kohti Savilaa. Kun käännän katseeni kadun päässä kauppatoria kohti, näkymä näyttää tältä.
Astumme hetkeksi Vanhan Rauman rajojen ulkopuolelle. Rauman ganalin rannassa tönöttävät rinnatusten sekä uusi että vanha kaupungintalo. Kanalinrannan ja Valtakadun kulmassa sijaitseva vanha kaupungintalo on huomattavasti uutta valokuvauksellisempi. Jonakin päivänä otan tästäkin vielä taidokkaan otoksen.
Vanhan kaupungintalon tornissa muuten huhutaan kummittelevan. Haamufriikkinä tarvinnee ottaa asiasta paremmin selvää, jotta voin antaa teille tarkan selonteon aiheeseen liittyen. Ehkäpä jonakin päivänä pääsen koko yöksi vanhan kaupungintalon torniin kummitusjahtiin.
Kanalinrannasta käännymme takaisin Vanhaan Raumaan. Alla oleva kuva on otettu Kuninkaankadun länsipäädystä kauppatorin suuntaan. Matkan varrelle jää monta Vanhan Rauman puutaloa ja putiikkia. Kun saavumme takaisin kauppatorille, käännymme vasemmalle Raumanjoen rantaa kohti.
Huomaatko muuten jännän yksityiskohdan Vanhan Rauman kaduilla? Voisi kuvitella, että huijaan teitä ujuttamalla mukaan kesäkuvia. Kävelykierroksemme alkupään kuvissa maa oli lumen peitossa, mutta Vanha Rauman pääkaduilta lumi puuttuu. Lämmitysjärjestelmän ansiosta kadut pysyvät sulana kovillakin pakkasilla.
Kävely- ja valokuvauskierroksen viimeinen pysähdys ennen kotiinlähtöä on tietenkin Pyhän Ristin kirkko. Kirkko on pienen piipahduksen arvoinen, sillä se on yksi kauneimmista suomalaisista kirkoista, joissa olen käynyt.
Kesäisin kirkon pihamaalla seisovassa kellarissa järjestetään taidenäyttelyitä. Illan pimetessä kirkon torni on melko vaikuttava näky.
Mikset seuraisi myös somessa?
Vau! Vaarini on kotoisin Raumalta, ja olen käynyt kaupungissa muutaman kerran lapsena/nuorena. En kuitenkaan tämän vuosituhannen puolella… Asia pitää ehdottomasti korjata! Olen itsekin miettinyt, että Raumasta saisi tosi hyvää blogimazkua. 🙂
Tervetuloa! Kerro ihmeessä, kun olet tulossa! Tein tuon Vanhan Rauman kävelykierroksen tosiaan ihan siinä mielessä, että aloitin juuri opettelemaan valokuvausta sillai ihan oikeasti. Kesällä voin tehdä uuden kävelykierroksen ja verrata, onko kuvaustaidoissa kehitystä tapahtunut! 😉
Mutta onhan tämä kaunis kaupunki, erityisesti kesällä, ja täällä on paljon muutakin ihanaa kun vain Vanha Rauma (saaristo on aivan mahtava, olen melontaretkiltä tehnyt pari postausta myös tänne blogiin). Pitäisi enemmänkin kirjoitella Raumasta tänne, ja aionkin kyllä. Se on jännä juttu, että vaikka ihan lähiympäristöstä löytyisi paljon hienoja juttuja, nähtävää ja koettavaa, ei niistä tule otettua kaikkea mahdollista irti. Pitäisi kyllä!