Päiväni hamsterina – tunnelmia kuplasta
Yksi laji kuitenkin on – ja on aina ollut – ylitse muiden. Ja sehän on tietenkin jalkapallo, jota olen pelannut lähes koko ikäni aina siitä asti, kun olen ensimmäiset askeleeni ottanut. Mielestäni juokseminen ilman palloa on jotenkin outoa, mitä mieltä olet?
Koska elämme ihanaa ja ihmeellistä nykyaikaa, jokaisesta tavalliselta kalskahtavasta urheilulajista on väännetty oma hullunkurinen extremeversionsa. Niin myös jalkapallosta. Viime viikonloppuna Laitilassa järjestettiin kuplafutisturnaus, joten pitihän sinnekin sitten kasata joukkue ja mennä katsomaan ja kokeilemaan, mistä on oikein kyse.
Ai mitä on kuplafutis? No, sitä itsekin ensin ihmettelin!
Pahoittelen kuvien surkeaa laatua, mutta toivottavasti niistä käy ilmi tämän hullunhauskan kesälajin ydin.
Kuplafutista pelataan kuten tavallistakin jalkapalloa. Paitsi ettei näillä kahdella lajilla ole juuri mitään yhteistä!
Kuplafutisottelussa pelaajia on kentällä samanaikaisesti neljä kummastakin joukkueesta. Maalivahtia ei ole. Ai niin, ja pelaajat pukevat ylleen valtavat muovikuplat, joiden sisäpuolelle jää jokaikinen raaja jalkoja lukuunottamatta, kädet ja pää mukaan lukien.
Muovikuplan sisällä on tavallaan ontto putkilo, jonne pelaaja sukeltaa. Putkilon sisällä on remmit, jotka puetaan päälle selkärepun tavoin.
Kuplafutiksessa ei juurikaan sääntöjä ole. Taklaaminen on sallittua, jopa suotavaa, kunhan se ei tapahdu selän puolelta. Maaleja on kiva tehdä, mutta vielä kivempaa on saada vastapelurit lentelemään kuplissaan ympäri pelikenttää.
Aloituksessa kummankin joukkueen pelaajat seisovat omissa päädyissään, ja pallo asetetaan keskelle kenttää. Pillin soidessa saa juosta – jos kuplasi kanssa suinkin pystyt.
Ensimmäisten pelien aikana joukkueet ihan oikeasti tavoittelivat palloa. Kun pari peliä oli alla, taktiikka vaihtui. Iltapäivän peleissä pelaajat säntäsivätkin alkuvihellyksen jälkeen suoraan alkurysähdykseen, pallosta sen enempää piittaamatta. Tähtäimessä ei ollutkaan enää itse peliväline, vaan vastapuolen pelaajat, kuten täältä löytyvästä videosta voi nähdä.
Huomasitkos muuten, miten kävi pelaajalle, joka ensimmäisenä sai pallon jalkoihinsa?
Unohda kaikki, mitä olet jalkapallosta ikinä oppinut. Unohda taitava pallonkäsittely ja kikkailu. 11 kilon muovikuplan sisässä se ei onnistuisi kuitenkaan. Keskity sen sijaan hauskanpitoon, vauhdikkaisiin törmäyksiin ja kauniin kaareviin lentoihin. Kuplafutis on aivan oma lajinsa!
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan kuplafutista, mikäli mahdollisuus avautuu. Kuplafutis sopii erinomaisesti myös niille, jotka eivät jalkapallosta normaalisti pahemmin piittaa.
Mikset seuraisi myös somessa?
[…] Lasersota ei ollut ainoa uusi lajikokeilu viime vuonna. Yksi vuoden hauskimmista – ja samalla rankimmista – päivistä vietettiin futiskavereiden kanssa Laitilassa kuplafutisturnauksessa. Jos et vielä ole kokeillut tätä lajia, niin laitapa listallesi! Vaikka jalkapallo ei muuten kuuluisi suosikkilajeihisi, niin takaan, että kuplan sisässä mielesi muuttuu. […]