skip to Main Content
Menu

#ReilutBlogit vauhdissa taas! Mutta mitä se reilu ja vastuullinen matkailu oikein on?

Olet saattanut nähdä matkablogeissa ja sosiaalisen median syövereissä salaperäistä #ReilutBlogit -tägiä. No, olemmehan me bloggaajat ilman muuta reilua väkeä, mutta mistä ihmeestä tässä on oikein kyse? Tägin yhteydessä vilahtelee outo termi, vastuullinen matkailu, mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Reilu matkailu, vastuullinen matkailu, kestävä matkailu, eettinen matkailu… rakkaalla lapsella on todellakin monta nimeä. Noin sivistyneet termit kuulostavat asiantuntijoiden heiniltä. Ei tämä aihe varmaan tällaista tavallista satunnaismatkailijaa kosketa. Vai koskettaako sittenkin?

Kuuluuko minunkin ymmärtää, mitä vastuullinen, kestävä tai eettinen matkailu on? Onko se vaan eksperttien kompleksia kieltä ja nippelitietoutta matkailusta vai kenties jotakin, mihin jokaisen meistä tulisi perehtyä? Minun ja sinun, meidän kaikkien. Huolimatta siitä, kuinka vähän tai paljon matkustaa ja minne – kaukoitään, safareille tai täsmäretkille lähimetsiin ja naapurikuntiin.

turistit on pöllöjä - älä sinä ole! Reilut Blogit -kampanja: mitä se reilu ja vastuullinen matkailu tarkoittaa?

Älä ole pöllö turisti. Ole mieluummin vastuullinen matkailija. Kuvituskuva on Pixabay-kuvapalvelusta.

 

Mikä ihmeen #ReilutBlogit vol. 2 ja matkanjärjestäjän vastuu?

Sosiaalisessa mediassa ja blogimaailmassa puhutaan nyt #ReilutBlogit vol. 2 -kampanjasta.

Entäs se ensimmäinen #ReilutBlogit -kampanja? Tarina alkoi aika tarkkaan vuosi sitten, helmikuussa 2015, erään suomalaisen matkanjärjestäjän julkaistua Instagramissa kuvan tiikerin vieressä makoilevasta turistista. Kuva nostatti kohun sosiaalisessa mediassa, ja valtava määrä matkabloggaajia kantoi oman kortensa kekoon kirjoittamalla aiheesta omissa blogeissaan, kukin omalla tyylillään. Metallia Matkassa -blogista löytyy kattava lista ensimmäisen #ReilutBlogit -kampanjan synnyttämistä blogikirjoituksista.

Kampanja ei suinkaan kaikunut täysin kuuroille korville. Somepöhinän seurauksena useat suomalaiset matkanjärjestäjät ilmoittivat lopulta luopuvansa tietyistä epäeettisistä retkistään. Sanalla on voimaa!

Uusi tempaus on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Lopullisen sysäyksen #ReilutBlogit vol. 2 -kampanjalle antoi suomalaisten matkanjärjestäjien yhteistyö Teneriffan Loro Parque -eläinpuiston kanssa. Samalla kun matkanjärjestäjät painottavat, etteivät missään nimessä hyväksy eläinten kaltoinkohtelua, he suosittelevat asiakkailleen eläinpuistoa, jossa vankeudessa elävät miekkavalaat voivat niin huonosti, että ne ovat hyökänneet hoitajiensa kimppuun – jopa tappavin seurauksin. Tarinoita Maailmalta -blogin Annika tarjoaa tässä kirjoituksessa syväsukelluksen aiheeseen. Kannattaa käydä lukemassa, varsinkin, jos perhereissu Teneriffalle on jo varattuna.

miekkavalas vankina eläinpuistossa - Reilut Blogit -kampanja ja matkanjärjestäjän vastuu. Mitä on vastuullinen matkailu?

Miekkavalaat eivät kuulu altaaseen vaan luontoon. Kuvituskuva on Pixabay-kuvapalvelusta.

Sanavalmis Matkakuume-blogin Gia nosti aiheen tapetille Twitterissä suoraan matkanjärjestäjien kanssa, mutta keskustelu ei kantanut pitkälle. #ReilutBlogit vol. 2 -kampanjan aihetta ei tarvinnut sen pidempään pohtia, vaan tämän vuoden teemaksi valikoitui matkanjärjestäjän vastuu. Miten on mahdollista, että Suomen suurimmat ja tunnetuimmat matkanjärjestäjät yhä sanovat yhtä ja toimivat sitten toisin? Onko se maksavien asiakkaiden aliarvioimista, omaa asiantuntemattomuutta vai kenties jotakin aivan muuta?

Vastuullisen matkailun kattojärjestö Suomessa on nimeltään Reilun matkailun yhdistys eli RMY, joka tarttui itsekin aiheeseen omassa blogissaan. Lue täältä, mitä Reilun matkailun yhdistys kirjoittaa matkanjärjestäjän vastuusta.

Mitä on vastuullinen matkailu? Tavikset vastaavat!

Halusin lähestyä tätä tempausta ruohonjuuritasolta. Olin utelias tietämään, miten matkanjärjestäjien palveluista maksavat ja niiden asiantuntemukseen luottavat matkailijat käsittävät vastuullisen matkailun termin. Niinpä tein pikagallupin ihan omassa kaveripiirissäni. Pyysin sekä vähän että vähän enemmän matkustelevia ystäviäni vastaamaan yhteen kysymyksen lyhyesti mutta ytimekkäästi. Säännöt olivat selvät: kerro 1–2 lauseella, mitä vastuullinen matkailu tarkoittaa, tai mitä luulet sen tarkoittavan. Googlettaminen ja kaverille kilauttaminen oli kielletty.

Oma tuttavapiirini tuntui olevan melko hyvin kartalla vastuullisen matkailun merkityksestä. Matkailun ekologisuus ja hiilijalanjäljen koko tuli esiin useammassa vastauksessa. Ystäväni pohtivat, onko aina lennettävä maailman ääriin, vai riittäisikö lomaksi joskus matka naapurikaupunkiin. Vastuulliseen matkailuun liitettiin myös ajatukset siitä, missä matkailija lomallaan majoittuu, syö ja shoppailee. Käytetäänkö paikallisia palveluja vai asetutaanko isoon ketjuhotelliin, mikä ei jätä pahimmassa tapauksessa kohdemaahan ropoakaan. Ystäväni pohtivat myös kuinka paljon he lomansa aikana käyttävät vettä tai mitä ja miten matkakohteessa kierrätetään.

Vastuulliseen matkailuun osattiin yhdistää myös norsusafarit, eikä ihme; olihan mediassa juuri uutisoitu, kuinka turisti kuoli norsusafarilla Thaimaassa.  Eräät ystäväni tunnustivat, että selfie elefantin selässä tai tiikerin rinnalla olisi älyttömän kähee matkamuisto, joka näyttäisi siistiltä myös omalla Facebook-seinällä. He kuitenkin tuntuivat tietävän kuinka paljon eläimet kärsivät näistä turistiaktiviteetaista, eivätkä näin ollen sanojensa mukaan sortuisi moiseen. Selfiekuvat koituivat kohtaloksi hiljattain myös pienelle pololle delfiinivauvalle, joka epäonnekseen oli ajautunut turistirannalle Argentiinassa.

Yksi ystäväni lupasi lisäksi olla koskematta koralleihin tulevalla lomamatkallaan. Ai miten ne korallit nyt mihinkään liittyvät? Painavaa sanaa koralleista voi lukea muun muassa tästä Matkakuume-blogin postauksesta.

#ReilutBlogit vol. 2 - mitä vastuullinen matkailu oikeastaan on? Delfiinit eivät kuulu delfinaarioon, älä tue vastuutonta toimintaa lomamatkoillasi.

Näinköhän delfiinit luonnollisissa oloissaan toisiansa viekoittelisivat? Kuvituskuva on Pixabay-kuvapalvelusta.

Vastuullinen matkailu – nippelitietoa vai maalaisjärjen käyttöä?

Tytti McVeigh Reilun matkailun yhdistyksestä tiivistää reilun matkailun käsitteen seuraavasti:

Reilu matkailu on matkan positiivisten vaikutusten maksimointia ja negatiivisten minimointia – riippumatta matkakohteesta, budjetista tai matkustajamäärästä.”

Ei ole yhtä ainoaa tapaa olla “reilu matkailija” eikä yhtä täydellisen vastuullista ja reilua matkakohdetta todennäköisesti ole olemassa. Vaikka eläimiä kohdeltaisiin kuinka hyvin, voi kohteessa olla ongelmia vaikkapa roskavuorten kanssa.

Toisinaan on liian helppoa ajatella, ettei omilla teoilla olisi mitään merkitystä. Olenhan vain yksi pieni ihminen valtavan suuressa maailmassa, eikä minun vähät pennoseni paina tämän maailman liikevaihdossa paljoakaan.

Todellisuus kertoo kuitenkin toista. Tiedä ja tunne omat arvosi. Vie omat rahasi pois sellaisesta toiminnasta, mitä et halua epäeettisyyden vuoksi tukea. Ymmärrä vaatia enemmän.

Levitä sanaa. Moni muutos saa tänä päivänä alkunsa ihan tavallisen tallaajan Facebook- tai Twitter-päivityksestä.

Sanalla on voimaa. Särkänniemen delfinaarion lopettaminen on kotimainen todiste siitä, mitä tietouden levittäminen ja rahavirran katkeaminen saa lopulta aikaan. Vaikka rahavirta ei katkeaisi kokonaan, huono julkisuus ja epäeettisen aktiviteetin suosion lasku saa toimijat ajattelemaan ja muuttamaan lopulta tapojaan.

Suhtaudu kuitenkin varovasti someilmiöihin. Vaikka asiasta pauhataan somessa, se ei automaattisesti tarkoita, että jokin väite olisi totta. Ei kaikissa eläintarhoissa toimita julmalla ja epäeettisellä tavalla.

Aloitin tämän kirjoituksen pohtimalla pitääkö meidän, minun ja sinun, olla eksperttejä tai matkustaa todella paljon ymmärtääksemme, mitä vastuullinen, kestävä tai eettinen matkailu on. Onko se asiantuntijastatuksen vaativaa nippelitietoa vai ihan vaan silkkaa maalaisjärjen käyttöä?

Totuus on, että kyllä fiksu ihminen näkee ja tietää, onko jokin asia tai toiminta väärin vai ei. Mene siis itseesi, ja toimi kuten oma järkesi ja omatuntosi sanoo. Sano ei kaikelle, mikä ahdistaa. Älä lyö lyötyä, älä poseeraa samassa kuvassa huumatun tiikerin kanssa, äläkä ratsasta eläimellä, jonka keho ei ole ratsastusta varten – eläimilläkin on oikeutensa. Poimi lomamatkallasi roska tai vaikka useampi, kuten Siveltimellä-blogin Sanna teki Thaimaan-matkallaan.

Trash heroes eli roskasankarit keräävät Thaimaan rannoilta roskia. Reilut Blogit ja matkanjärjestäjän vastuu: mitä se vastuullinen matkailu on?

Everyone can be a hero. Trash hero! Siveltimellä-blogin Sanna osallistui Thaimaan-matkallaan vapaaehtoisjärjestö Trash Heron toimintaan. Muutamassa tunnissa uutterat roskasankarit keräsivät Koh Lipen paratiisisaaren rannoilta 650 kiloa roskaa! Kuulostaako paljolta? Sama toistuu kerran viikossa, mietipä sitä! Kuva: Sanna / Siveltimellä

#ReilutBlogit vol. 2 – uskallatko ottaa haasteen vastaan?

On haasteen aika!

Hyvä lukija, nyt haluaisin kuulla sinun kokemuksistasi ja ajatuksistasi. Kerro kirjoituksen lopusta löytyvässä kommenttiosiossa seuraavista asioista – voit ottaa kantaa lyhesti tai pitkästi, ja valintasi mukaan voit vastata yhteen tai useampaan kysymykseen.

Vaikuttaako vastuullisuus valintaasi loma-, retki- tai aktiviteettikohteesta päätettäessä? Miten?

Mitä toivoisit matkatoimistoilta tämän asian puitteissa?

Mistä löydät tietoa vastuullisista nähtävyyksistä ja retkistä matkakohteissa?

Ja sinä matkabloggaaja:

1. Kerro vanhasta muistostasi matkalta, joka näin jälkikäteen näyttää epäeettiseltä. On ihan ok muuttaa mielipiteitään ja toimintatapojaan.

2. Kerro yhdestä tietoisesta vastuullisesta valinnasta, jonka olet matkoillasi sen jälkeen tehnyt.

Haasta lisäksi mukaan kaksi bloggaajakollegaasi, ja kysy myös lukijoidesi kokemuksia!

Bloggaajille tiedoksi – sinun EI tarvitse odotella, että joku haastaisi sinut, vaan tähän kamppikseen voi ja toivotaankin kaikkien osallistuvan ihan omaa tahtiaan ja omasta tahdosta!

Minun haasteeni – suuri tunnustukseni:

Kesällä 2007 vietin kolme kuukautta työharjoittelussa Espanjan Fuengirolassa. Se oli ensimmäinen kerta, kun voisin sanoa asuneeni ulkomailla, vaikka kyseessä olikin vain kesän mittainen jakso. Eräänä iltana istuskelimme kimppa-asuntomme parvekkeella, ja yhdessä kämppisten kanssa teimme suunnitelmia tulevalle viikonlopulle. Kerroin, että haluaisin mennä katsomaan härkätaistelua. Olin matkustanut Espanjassa paljon, mutta en koskaan ollut nähnyt härkätaistelua, vaikka se on tärkeä osa paikallista kulttuuria.

Kämppäkaverini tuijottivat huuli pyöreänä ja tiuskivat tuomitsevaan äänensävyyn, miksi hitossa haluaisin mennä katsomaan härkätaistelua?

Olin 23-vuotias. Olin matkustanut Espanjassa vaippaikäisestä asti, lähinnä Kanariansaarilla, mutta kuitenkin. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta eläissäni kun kuulin, mitä härälle show’n päätteeksi tapahtuu – poikkeuksetta. Sinisilmäisesti olin aina kuvitellut härän olevan ihmistä ovelampi ja voimakkaampi. Vähänpä silloin tiesin, että loppujen lopuksi härkäpolo keihästetään joka tapauksessa.

Reilut blogit -kampanja: mitä on vastuullinen matkailu? Menisitkö sinä katsomaan härkätaistelua Espanjassa?

Reilut blogit -kampanja: mitä vastuullinen matkailu tarkoittaa? Menisitkö sinä katsomaan härkätaistelua Espanjassa?

En enää halunnutkaan mennä härkätaisteluun, enkä mennyt. Enkä ole nähnyt härkätaistelua sen jälkeenkään, vaikka olen asunut sittemmin Espanjassa kokonaisen vuoden. Tosin muistan, kuinka Espanjan maaseudulla ajellessa päädyimme ystävieni kanssa seuraamaan erikoislaatuista aktiviteettia erään niityn laidalle. Aidatulla pellolla keihäin ja seipäin varustellut miehet ratsujensa selässä jahtasivat nuoria sonneja. Olimme ohikulkumatkalla, mutta touhu näytti sen verran erikoiselta, että meidän oli oikein pysäytettävä auto ja mentävä lähemmäs katsomaan, mitä pellolla oikein tapahtui. Todennäköisesti tässä aktiviteetissa harjoiteltiin tulevaa koitosta varten. Toivon totisesti, että nämä härkäpolot lopulta säilyivät hengissä, vaikkakin sen todennäköisyys taitaa olla aika minimaalinen. Tämä jääköön lähimmäksi härkätaistelukokemukseksi minun osaltani – ikinä!

Tämän tunnustuksen myötä heitän haasteen eteenpäin Muista maista -blogin Teijalle (voitte tehdä postauksen myös yhdessä Tiinan kanssa) sekä Curious Feet -blogin Teealle. Toivottavasti uskallatte ottaa haasteen vastaan!

Tiesitkö muuten, että Live now — dream later on myös Facebookissa. Sivulle päivittelen matka- ja juttuvinkkejä myös sellaisina päivinä, kun blogin puolelle ei ilmesty uutta. Ja hei, mikset seuraisi myös Twitterissä ja Instagramissa, joista löydyn nimimerkillä @saanajaakkola.

  • Suomeksi
  • In English

Saana

Unelmien ja luonnonläheisten elämysten liikuttama toimittaja ja sisällöntuottaja sekä työssä että vapaalla. Kotipaikkana Rauma, leikkikenttänä koko maailma. Parhaat seikkailut syntyvät äkkilähdöillä sen suuremmin suunnittelematta, ja ikimuistoisimmat hetket koetaan kotimaan kamaralla. Elämä on nyt!

This Post Has 62 Comments
  1. Kiitos linkkauksesta! Hyvää pohdintaa ja aiheen eri kulmien esittelyä tässä jutussa. Tuo härkätaistelu on kyllä ihan käsittämätön huvittelumuoto, enkä etenkään tajua, miksi se härkä täytyy vielä kaiken kiusaamisen jälkeen tappaakin! Portugalissa on myös jonkinlainen härkätaisteluperinne, mutta siellä laki sentään kieltää härän tappamisen siinä touhussa. Voisi Espanja ottaa naapuristaan mallia.

    1. Mun käsittääkseni aihe on äärimmäisen kiistelty Espanjassa (ja on ollut sitä jo vuosia). Siitä en osaa sanoa, millä tolalla härkätaistelut ovat siellä tällä hetkellä. Yritin lueskella aiheesta, mutta yksi lähde sanoo yhtä ja toinen toista, ja nyt kun en itse ole asunut Espanjassa enää moneen vuoteen, ei osaa ottaa kantaa siihen “paikallisnäkökulmastakaan”. Onneksi kaverit valaisivat mua asian todellisesta laidasta ennen kuin menin paikan päälle sitä todistamaan. Ei tosiaan tehnyt enää sen tietoiskun jälkeen mielikään mennä.

  2. Kiitos linkkauksesta ja hyvä kirjoitus!

    Mä kyllä ihmettelen, että miten voi sen viime vuoden kampanjan ja kaikkien viime aikaisten uutisointien jälkeen joku matkanjärjestäjä suositella esim. tuota Loro Parque -puistoa. Onhan se nyt useaan otteeseen todettu joka tuutissa, kuinka epäeettistä toimintaa miekkavalaiden yms. merieläinten vangitseminen ihmisten huvittamiseen on – kyllä sen täytyy olla pelkkää silmien sulkemista, jos asiakkaitaan viitsii “vastuullisten” arvojensa varjossa sinne kuskata.

    1. Kiitos itsellesi Anne! 🙂 Mun täytyy myöntää, että niin ovat munkin vanhemmat varmasti roudanneet mut Loro Parqueen joskus 80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa, kun ollaan Kanariansaarilla reissattu lähes joka vuosi, mutta silloin on varmaan tilanne, tai ainakin tietämys ja ymmärrys asioista, ollut ihan eri luokkaa kuin tänä päivänä. Ja onkohan siellä siihen aikaan edes ollut muuta kuin papukaijoja, paha sanoa, kun ei omia muistikuvia ole. Mutta nyt, kun sen tietämyksen luulisi jo olevan asiallisella tasolla, peesaan täysin sitä, mitä kommentissasi sanoit. Ja onhan case Särkänniemi yksi elävä esimerkki siitä, miten sen tietämyksen ja ymmärryksen lisääntyminen voi sitten vaikuttaa näihin merieläinhuvituksiin.

  3. Hieno kirjoitus. Täytyy itsekin osallistua kunhan saan jossain vaiheessa aikaiseksi. Missasin viime vuonna kokonaan tuon tiikerikohun. Mahtavaa, että somella on saatu hyvää aikaan, ja toivottavasti tässäkin tapauksessa! Tänään näin somessa kun australialainen rugbyliigajoukkue poseeraa SeaWorldin delfiinien kanssa. Kyllä pisti taas vihaksi, jotenkin kuvittelisi, että ihmiset tietäisi jo paremmin. Mutta edistystä ainakin tapahtuu, se vaan saisi olla nopeampaa!!

    1. Kiitos kommentista, Anna. Missasin myös viime vuoden kamppiksen, ja sen vuoksi halusinkin ottaa tähän sellaisen “back to basics” -lähestymistavan! 🙂 Moni kirjoittaa just elefanttisafareista, miekkavalaista ja villieläinten kanssa poseeraamisesta, jolloin saattaa helposti unohtua, kuinka paljon on ihmisiä, joilla ei oikeasti ole edes sitä pohjatietoa. Ja mitä monipuolisemmin tätä aihetta käsitellään, sen parempi. Ei tarvi kirjoittaa neljää postausta tiikereistä, vaan jokainen voi lähestyä asiaa juuri siltä kantilta, mikä itsestä tuntuu tärkeältä ja tarpeelliselta. Jään innolla odottamaan sun postausta. Ja mitä tulee rugbyliigajoukkueeseen: 🙁 🙁 🙁

      Mutta senhän vuoksi tässä kampanjoidaan: jotta ihmiset tietäisivät paremmin. Ei mun mielestä voi osoitella syyttävällä sormella sellaista, joka ei vaan tiedä tai ymmärrä. Sitten vasta osoitellaan, kun asiat on hyvin tiedossa ja sanotaan toimivan oikein, mutta sitten tehdäänkin ihan päinvastoin. Kuten matkanjärjestäjät Loro Parquen suhteen.

  4. Hyvä aihe jälleen. En enää kävisi eläintarhassa, sen sijaan kävisin mieluummin safarilla ja luonnonpuistoissa, joita on tullutkin nähtyä muutama, tosin safaria ei. Mietin paljon myös matkailun ekologisuutta ja en ole nyt lentänyt muutamaan vuoteen. Unelmien laivareissu on harkinnassa ja etsinnässä

    1. Niin, eläintarhat on vähän puolesta ja vastaan. Kuten todettu, ei kaikki eläintarhat ole pahasta, sillä jotkut toimii nimenomaan lajien pelastamiseksi. Tai eläinten olot on muuten niin hyvällä tolalla, että eläimet voivat olla kuin kotonaan. Mutta ehdottomasti sun kanssa samaa mieltä, että mieluiten näen niitä eläimiä luonnollisissa elinoloissaan. Safari olisi kyllä siisti kokemus, en ole itsekään ollut…vielä! 🙂

  5. Mua on alkanut matkustelun lisääntymisen myötä kiinnostamaan tämä aihe kovasti ja tää olikin yhtälailla mielenkiintoinen postaus. Tietämyksen puutteestahan nämä yleensä johtuvat, varsinkin kun selasin itse kuviani vuodelta 2014, jossa poseeraan tiikerin kanssa! Eihän siitä ole kuin muutama vuosi aikaa! Alkaa ihan itkettää kun sitä kuvaa katsoo, miten en ole voinut tajuta ettei se siinä omasta tahdostaan ole ja tuskin ilman rauhottavia.. Mutta tästä viisastuneena voi todellakin todeta että tietoisuutta täytyy lisätä ja saada ihmiset ajattelemaan, niin itsekin yritän kovasti oppia virheistä 🙂

    1. Kiitos kommentista. Nimenomaan tietoisuutta näiden kamppisten kautta pyritän lisäämään, ja kuten haasteessaki on ideana, on ihan ok myöntää olleensa joskus hölmö ja tietämätön, ja mielipiteitää ja asenteitaan on ihan ok muuttaa. Sullahan on siis aihe jo valmiina, joten ei muuta kuin osallistumaan haasteeseen! Mun mielestä on paras mahdollinen esimerkki vähemmän matkustaville, kun he huomaavat, että paljon matkustavatkin ovat joskus sortunet samoihin mokiin. Ihan tietämättömyyttään. Turha siitä jälkeenpäin on itseään ruoskia, mutta kuten kommentissasi ilmaisitkin, et enää tekisi niin, kun nyt jo itkettää asian ajattelu. Älä kuitenkaan itke menneiden perään, vaan heitä oma haastepostaus kehiin ja omien kokemustesi kautta rohkaiset muitakin toimimaan oikein ja muuttamaan asenteitaan! 🙂 Tsemppiä!

      1. Mitä useampi tarttuu tuumasta toimeen, sen parempi! 🙂 Mun mielestä on myös tärkeää saada monia eri näkökulmia julki, jokaisella kuitenkin on ne omat, henkilökohtaiset kokemuksensa, eikä kaikki ole aina niin mustavalkoista.

  6. Hyvin kirjoitettu ja ajatuksia herättävä postaus! Näitä #ReilutBlogit-postauksia on aina mukava lukea 🙂 Huh, nuo härkätaistelujutut kuulostavat kyllä kamalilta! Vaikea ymmärtää, miksi jotkut haluavat katsoa tai harrastaa kyseistä lajia.

    1. Kiitos kommentista. Niinhän minäkin tosiaan sinisilmäisenä aina kuvittelin, että härkätaistelu olisi harmitonta viihdykettä, missä todennäköisimmin kärsii pelkästään se ihmisosapuoli, eikä eläin. Väärässäpä olin, mutta kiitollinen olen ystävilleni, että kertoivat totuuden härkätaisteluista mieluummin kuin olisin itse mennyt paikan päälle sitä todistamaan.

  7. Löytyy kyllä todella paljon pieniä ja suurempia asioita, mitä matkoillaan voi ottaa huomioon ollakseen hieman vastuullisempi matkaaja. Ja täytyy kyllä sanoa, että ilman matkablogeja olisin itse joistain asioista täysin tietämätön. Toki olen aina pyrkinyt ostamaan isompia vesipulloja puolenlitran pullojen sijaan, kannan roskani pois, jos ei roskakoreja ole jne., mutta samalla myös olen vuosien saatossa ratsastanut norsuilla ja uinut delfiinien kanssa. Hyvä, että sana kiertää ja tulemme kaikki tietoisemmiksi!

    1. Kiitos Teija kun jaoit näitä kokemuksia. Mun mielestä on hienoa, että ihmiset oikeasti avoimesti – ja näin julkisestikin – myöntävät, että “näin minä olen joskus tehnyt ja kadun sitä, mutta ainakin tiedän nyt paremmin, enkä enää tekisi niin”. Se on ihan ok myöntää tehneensä jotain silloin, kun sen ei tiennyt olevan väärin. Ja siksihän tätä sanaa levitetään, että mahdollisimman moni ymmärtäisi saman. Turismi ei aina ole puhtaiden pulmusten puuhaa, kaikkea muuta.

  8. Ikäkysymys tai sitten ei, mutta en ole kovin voimakkaasti halunnut ottaa aiheeseen kantaa, sillä monessa asiassa on niin monta puolta. Ihan pieniä asioita ehkä sittenkin tapaan ajatella ja huomioida, kuten vaikka, etten turhaan pesetä pyyhkeitä ja lakanoita, enkä pidä All-inclusive -ympäristöistä. Eläintarhoista ja delfinaarioistakin on kokemuksia, mutta kaipa nyttemmin jättäisin ne delfinaariot ainakin väliin. Ja ehkä Jaipurin eläintarhan. Vaikka toisaalta … Borneon orankikeskuksessa mietin, että pelastetaankohan tässä orankeja vai mahdollistaako keskuksen olemassaolo entistä helpommin orankivauvojen päätymisen lemmikiksi ensimmäisiksi elinvuosikseen. Afrikassa metsästystä paheksutaan, mutta sekin on osa paikallisten elinkeinoa, joka sitten osaltaan mahdollistaa luonnonsuojeluakin. Nämä eivät keskimäärin ole ihan mustavalkoisia juttuja.

    1. Kiitos kommentista Pirkko. Ihan oikeassa olet, missään nimessä ei ole mustavalkoisia juttuja, eikä ole yhtä ainoaa oikeaa tai yhtä tiettyä väärää tapaa ajatella tätä vastuullisuutta matkailussa – kuten jutussa tulikin todettua, yhtä täydellistä matkakohdetta ei ole olemassa, eikä aina tosiaan voi tietää, mitä kaikkea kulissien takana tapahtuu. Voin lahjoittaa johonkin tiettyyn hyväntekeväisyyskohteeseen tietyn summan kuussa, mutta voinko 100 % varmuudella tietää, että apu menee varmasti perille? Mun mielestä näiden kamppisten kautta on paras levittää tietoutta ihan selkeimmistä asioista, kuten miten voi vaikuttaa sillä, ettei niitä hotellihuoneen pyyhkeitä tosiaan heitä lattialle siivoojan kerättäväksi jokaisen suihkuttelun jälkeen tai sillä, että valitseekin sen delfinaarioesityksen sijaan jonkin muun aktiviteetin. Emme me näillä haasteilla koko maailmaa parantamaan pysty, mutta yksikin asenteenmuutos on voitto, tai ainakin askel eteenpäin, minun mielestäni! 🙂

      1. Itse olen myös paininut hieman saman “ongelman” kanssa kun tätä aihetta ja keskustelua on tullut seurattua. Kampanja on ilman muuta hieno asia ja vastuullisesta matkailusta pitää puhua, samoin kuin räikeisiin tapauksiin puuttua, jos ei muuta niin somen voimalla. Monesti kuitenkin itse olen törmännyt ongelmaan, että paperilla vastuullisen toiminnan taustalta tarpeeksi tonkiessa löytyy jotain kyseenailaista kuitenkin, tai sitten päinvastoin (kuten nyt vaikka tuo Pirkon elinkeino-pointti). Matkalla ollessa harvoin kuitenkaan on aikaa tai energiaa ihan joka ikisen hotellin/kohteen/retken vastuullisuutta lähteä selvittelemään, olenkin tyynytyt käyttämään maalaisjärkeä parhaani mukaan, välttelemään selkeitä tapauksia ja toivonut muuten, että ei tule tuettua liiaksi tietämättään mitään, mitä ei halua..Näiden takia en siis itse ihan täysin osaa tätä kampanjaa lähestyä, mutta ihanaa että moni tähän on tarttunut, pienilläkin teoilla kun voi olla suuri merkitys!

      2. Mun mielestä Laura tuossa sinun kommentissasi tuli jo se asian ydin: maalaisjärkeä käyttämällä pärjää jo pitkälle! Juuri sen vuoksi halusin itse ottaa tähän asiaan simppelin ja käytännönläheisen näkökulman, ettei kampanjaan osallistujat tai näitä postauksia lukevat “yliajattelisi” tätä asiaa. Ei suinkaan ole tarkoitus, että hotellia tai retkeä varatessa pitäisi käydä läpi yrityksen koko historiikki, vaan nimenomaan vältellä edes niitä selviä tapauksia ja levittää tietoutta niistä. Ei kaikki välttämättä ymmärrä, mitä niiden delfiini- tai miekkavalasnäytösten tai elefanttisafarien taustalla piilee. Kokeneet matkailijat usein kyllä, mutta entäpä ne ensimmäistä lomamatkaansa suunnittelevat? Tästä on minun mielestäni kampanjassa kyse, ei suinkaan pilkunviilaamisesta. 🙂

  9. Oma kirjoitukseni on vasta tekeillä. Aina välillä tunnen suurta ongelmaa siitä, että puhun eläimistä, samaan aikaan kun ihmiset kärsivät. Toisaalta yksittäisen delfinaarion vastustaminen on paljon helpompaa ja tuloksekkaampaa, kuin vastustaa esim. lapsiseksiä yleisellä tasolla. Jos kirjoittaisin kaikista maailman vääryyksistä, ei mitään muuta ehtisi tekemäänkään. Taitaa olla koko maailman tuska taas mun päällä …. : )

    1. Sinäpäs sen Anna sanoit: “jos kirjoittaisin kaikista maailman vääryyksistä, ei mitään muuta ehtisi tekemäänkään.” Parempi siis keskittyä yhteen asiaan kerralla. Uskon, että sulla riittää kyllä kokemuksia mielipiteitä matkanjärjestäjän vastuusta, ja jo tuo edellä mainittu teema rajaa mielestäni lapsiseksiturismin pois tästä kampanjasta. Kuten tuossa aiempanakin jo totesin, ei me näillä haasteilla koko maailmaa pelasteta ja kaikkia maailmassa tapahtuvia vääryyksiä estetä, mutta yksikin muutettu asenne on askel parempaan. 🙂

  10. Kokoajan tulee vastaan todella hyviä postauksia aiheesta – jees jees! Oli mielenkiintoista lukea sun omaa pohdintaa ja muiden ajatuksia enemmän. Tuo härkätaistelu tuli mulle kokonaan yllätyksenä, en tiennyt ollenkaan. On vaikea välillä tuomita pitkään kestäneitä perinteitä, mutta tuo menee jo hieman yli. 🙁

    1. Härkätaisteluperinne on kyseenalaistettu Espanjassakin jo pitkään. On ryhmiä, jotka ovat hyvin rankasti sitä vastaan ja tuomitsevat tuon perinteen eläinrääkkäykseksi. Eiköhän sekin perinne sieltä aikanaan jää historiaan, kun sen suosio hiljalleen hiipuu. Joissain osissa Espanjaa härkätaistelut onkin jo käsittääkseni kokonaan lopetettu. Halusin lähestyä tätä aihetta niin simppelisti ja ihmisläheisesti kuin mahdollista, sillä tiedän itse kokemuksesta, kuinka jo pelkkä termi “vastuullinen matkailu” tai “reilu matkailu” voi herättää ihmisessä epäilystä ja ennakkoluuloja, jo ihan vaan siksi, ettei olla täysin perillä siitä, mitä se ihan oikeasti tarkoittaa. Ei tarvitse olla ekspertti tai sen ihmeellisempi puunhalaaja tai ituhippi ollakseen vastuullinen matkailija. 🙂

  11. Hyvin ja kattavasti koottu postaus aiheesta – itse en ole esimerkiksi eläintarhojen suurin vastustaja (vaikken nyt puolustajakaan), vaikka tiedostan toki monien paikkojen ongelmat jne. Mutta nuo miekkavalojen ja delfiinien kohtelu kyllä menee suoraan sydämeen. En menisi enää mitään valasshowta katsomaan. Blackfish-dokumentti oli pysäyttävä.

  12. Hyvä postaus ja tärkeää asiaa! On todellakin hyvä, että näistä asioista puhutaan ja saatetaan ihmisten tietoon. Ja pienilläkin muutoksilla saadaan lopulta aikaiseksi isoja asioita. Meistä jokainen voi aivan varmasti jotain tehdä entistä paremmin.

    1. Tuo kommenttisi viimeinen lause tiivistää asian aika hyvin – jos jokainen meistä muuttaisi edes yhden ihan pienenkin asian omissa tavoissaan/käyttäytymisessään, olisi sillä jo valtava vaikutus! 🙂

  13. Mä olen itse kyllä nykyään tiedostavampi näissä asioissa kuin aikaisemmin, mutta silti tuntuu, että voisin ajatella kaikkea vähän enemmänkin. Oma postaus on aiheesta vielä tekemättä.

    1. Enpä minäkään itseäni vastuullisen matkailijan malliesimerkkinä pidä, mutta samoin kuin sinä, olen ainakin viisaampi ja tietoisempi näistä asioista kuin ennen. Jään mielenkiinnolla odottelemaan kirjoitustasi! 🙂

  14. Tämä on todellakin tärkeä aihe ja itsekin olen tässä jo tovin miettinyt, miten asiaa blogissani lähestyisin. Muut bloggarit ovat tehneet jo niin upeita, kantaaottavia ja syvällisiä postauksia, että pitää vielä hetki miettiä, onko minulla mitään lisättävää 🙂

    1. Ei kannata liikaa miettiä! 🙂 Se haaste itsessäänhän pyytää bloggaajia kertomaan jostain omasta menneestä kokemuksestaan, ja nehän ovat aina omia ja yksilöllisiä, vaikka aihe tai aktiviteetti olisikin sama! 🙂 Olisiko sulla esimerkiksi osunut silmään Barcelonassa jonkun paikallisen matkanjärjestäjän retki, jota vastuullisen suomalaisturistin olisi syytä välttää?

  15. Tämä oli tosi hyvä postaus ja minusta onkin hyvä käsitellä asiaa maanläheisesti, että jokainen lukija ryhtyisi miettimään omaa toimintaansa ja sitä. voisiko jotain tehdä toisin tai jättää tekemättä. Minä menin kaksikymppisenä sinne härkätaisteluun ja en tosiaankaan ollut tiennyt, että härkä lopulta niin julmasti teurastetaan. Se oli kauheaa katsottavaa. Ihmiset hurrasivat ja minä olin vähällä oksentaa. Toista kertaa en todellakaan mene. Sieltä ei muuten kesken esityksen edes päässyt pois, vaan ovet suljettiin, kun härkä ja härkätaistelija tulivat areenalle.

    1. Tämä sun jakama kokemuksesi teki musta entistä enemmän kiitollisuudenvelkaisen näille kyseisille ystäville, joiden ansiosta vältin härkätaistelun. Voi itku, olisi se kyllä ollut shokki itsellekin. Enkä tosiaan tiennyt tuotakaan, että ovet pysyvät noin tiukasti säpissä shown loppuun asti.

  16. Todella hyvä postaus! Olisin varmaan minäkin joskus nuorempana halunnut päästä katsomaan härkätaistelua, kun onhan se niin espanjalaista. Mutta onneksi sitä aina oppii, ja tajuaa olla suosimatta sellaista touhua. Harmi, että vieläkin jotkut ajattelee, että on siistiä postata Facebookiin kuvia tiikerin tai norsun kanssa… Eiköhän jokaisella ole nykyään sellaisia kavereita, jotka ei pidä sellaisten kuvien näkemistä yhtään siistinä, ja itse asiassa saattaa jopa ajatella kuvassa olevasta henkilöstä hieman toisin sen jälkeen.. Joten parempi vaan jättää sellaiset kuvat postaamatta ja ottamatta 🙂

    1. Kiitos ja totta turiset, Terhi. Toisaalta en voi lakata ajattelemasta asiaa niin päin, että tietämätön turisti voi ihan oikeasti otattaa itsestään sen kuvan tajuamatta, mitä sen kuvan ottaminen tarkoittaa sille eläimelle. Toki, jos vähän aikaa maalaisjärjellä ajattelisi, varmasti tajuaisi, ettei se tiikeri luonnostaan siinä poseeraa. Mutta kuinka moni ymmärtää pysähtyä ajattelemaan ennen sen kuvan ottamista? Ja siinä on mun mielestä tämän kamppiksen pointti. Jotta saadaan ihmiset ajattelemaan, ja jotta ne ihmiset, jotka jo tietävät paremmin, rohkenisivat kertoa asioista eteenpäin omille tuttavilleen. Jotka sitten vuorostaan ymmärtäisivät mitä tuli tehtyä ja jälleen välittäisivät viestiä eteenpäin.

  17. Todella mainiota pohdintaa! Näiden asioiden tiedostaminen ja sanan levittäminen on aina tärkeää. Itse en vielä blogannut ensimmäisen kamppiksen ollessa esillä, mutta tähän toiseen kyllä olisi varmasti hyvä kantaa omakin kortensa kekoon. Olen vain tällaisissa asioissa, joissa faktat ovat tärkeitä, niin pilkunviilaaja ja haluan todellakin esittää faktat faktoina, että oma panokseni on ainakin vielä vasta ajatuksen tasolla. Ja mielestäni on tärkeää tiedostaa sekin, että jokainen voi edes pienellä positiivisella muutoksella saada jotain aikaan. Ei koko maailmaa voi yrittää pelastaa heti, mutta jokainen pieni muutos on askel kohti parempaa (matkailu)maailmaa 🙂

    1. Haasteen ideanahan on kertoa omista kokemuksistaan ja siitä, miten on toimintaansa muuttanut jälkeenpäin, eihän siihen tietosanakirjoja ja tutkimuksia tarvita! 🙂 Älä siis ota turhaa stressiä, vaan mieti esimerkki omilta reissuilta ja anna näppäimistön sauhuta.

  18. Hienoa, taas yksi mielenkiintoinen postaus vastuullisesta matkailusta. Hankalia juttujahan nämä monesti ovat eivätkä ihan mustavalkoisiakaan, mutta silti ehdottomasti jokaisen reissaajan näitä tulisi miettiä ja tehdä niitä pieniä valintoja. Tietoisuuden lisääminen on kyllä tosi tärkeää. Matkanjärjestäjät kun sitä eivät liikaa tunnu harrastavan, niin on hienoa, että bloggaajat ovat näin innolla tarttuneet aiheeseen :).

    1. Eivät ne ole mustavalkoisia, mutta ei tätä kannata “ylimiettiäkään”, kuten moni tuntuu tekevän. Joskus se ihan yhdenkin faktan kertominen riittää. Juuri hetki sitten kommentoin yhteen #ReilutBlogit-postaukseen, kuinka en ennen viime vuoden kampanjapostauksia olisi arvannut, että ihmisen paino voi oikeasti hajottaa elefantin selän. Että valtavasta koostaan huolimatta norsua ei ole luotu ratsuksi, ja että elefanttisafareiden epäeettisyys ei juonna ainoastaan eläinten huonosta kohtelusta, vaan myös siitä, ettei täysikasvuisenkaan elefantin selkä kestä. Kuka olisi arvannut? En minä ainakaan, voin myöntää sen ihan suoraan, vaikka en koskaan ole elefantilla ratsastanutkaan.

  19. Mietin pitkään kun menin Espanjassa härkätaisteluun ja keskustelin siitä myös silloisen Espanjan opettajani kanssa, molemmat olimme sitä mieltä, että se on ihan järjenvastaista ja se tulisi lopettaa, samaan aikaan eri puolilla Espanjaa kyseistä tapahtumaa vastustettiin kovasti. Lähdin kuitenkin asiakastilaisuuteen, mutta en pystynyt katsomaan esitystä kuin hetken ja sen sijaan seurasin yleisöä ja ihmettelin tuota sirkusta tapahtuman ympärillä.

    1. Kiitos kommentista, Martta. Mun mielenkiintoni mennä katsomaan härkätaistelua oli syntynyt ehkä jostain Väiski Vemmelsäärestä tai muusta piirretystä! 😀 Ei niissä härälle kuinkaan käynyt. Aina vaan ajattelin, että ihminen on se, joka siinä selkäänsä saa, ja sekin on oma valinta ja omaa tyhmyyttä. Mutta eipäs se sitten ihan niin mennytkään. Olen onnellinen siitä, että ystäväni valistivat mua ajoissa. Miltä se fiilis siellä areenalla vaikutti? Oliko se oikeasti kuin mikäkin sirkusesitys, hurrasiko kansa kun härkä-parka teurastettiin? Vai buuattiinko siellä?

  20. Olen ratsastanut Intiassa norsulla ja kyllä, käynyt myös härkätaistelussa Espanjassa Ei ei kumpaakaan koskaan enää). Nämä ovat hyödyllisiä pohdintoja ja matkabloggaajien ryhmittäydyttyä sitä vastuullisuutta vaatimaan, myös epäilemättä asia, johon myös matkatoimistopuolelta havahdutaan, sen lukijakunnan lisäksi. Itseäni kuitenkin jää vaivaamaan”reilussa” ja “vastuullisessa” matkailussa oman taustani vuoksi myös ihmisoikeusnäkökulma. Ihmiset ovat kuitenkin minulle eläimiä enemmän sydäntä lähellä oleva maailmanlaajuinen ongelma.

    Tuo ei tosin olekaan pohdittavaa ihan sieltä helpoimmasta päästä. Jos ihmisoikeusnäkökulman ja kohdemaan hallinnon harjoittaman riiston ja sorron antaa sanella matkustustottumukset, jää moni mielenkiintoinen paikka näkemättä ja turismin näivettyminen vaikuttaisi monessa maassa vähintään välillisesti myös ihan tavallisen kansalaisenkin elämään.

    Samaan aikaan joissain paikoissa voisi olla ihan paikallaan miettiä, että olisiko tarpeen yrittää saada siitä kohteesta irti muutakin kuin sen valtaväestön narratiivin ja kokeilla sitä miten se “tinen puoli maailmasta elää”.

    Suosinkin itse mielelläni paikallisia toimijoita esimerkiksi Lähi-idäsäs beduiinien omia matkatoimistoja/ heitä eniten hyödyttäviä matkanjärjestelyjtapoja enkä voisi kuvitellakaan meneväni jonnekin Dubaihin tai Israeliin ihan vain aivot narikkaan- rantalomalle.

    1. Kiitos kommentista Erja. Ihmisoikeusnäkökulma ei todellakaan ole helppoa pohdittavaa kokeneellekaan matkailijalle ja paljon maailmaa nähneelle. Sen sijaan tällaiset epäreilut eläinaktiviteetit, joihin ns. “tavismatkailijat” monesti lomareissuillaan osallistuvat (ei ainoastaan ulkomaanmatkoilla, vaan myös kotimaassa) ovat hieman helpompia aiheita, joihin tarttua ja vaikuttaa ihan pelkästään tietoutta levittämällä. Sen sijaan, että yksikään meistä yrittäisi pelastaa kerralla koko maailmaa, on parempi aloittaa pienin askelin. Mahtaako esimerkiksi monikaan kerran kolmessa vuodessa lomamatkalle lähtevä miettiä, mitä vaikutuksia voi olla sillä, mihin matkan aikana rahansa ohjaa? Kuten totesitkin, moni kohde elää turismista, ja sen loppuminen vaikuttaisi varmasti monen paikallisen ihmisen elämään.

  21. Tärkeä aihe – ja vaikea (haastava)! Olen ratsastanut norsulla Thaimaassa (jääköön se kerraksi), mutta härkätaistelut olen jättänyt väliin, vaikka olen asunut Espanjassa noin 13 vuotta – osassa maatahan taistelut ovat jo vuosia olleet kiellettyjä, onneksi. Toki esim- härkätaistelut ovat vain pienenpieni esimerkki siitä, miten huonosti eläimiä maailmalla kohdellaan. Onneksi on myös esimerkkejä siitä, kuinka niitä pyritään suojelemaan ja niiden oloja parantamaan. Ja kuten Erja tuossa edellisessä kommentissa kirjoitti, myös ihmisiä pitää “suojella” ja miettiä, miten matkailu voisi auttaa paikallisia ja heidän elinkeinojaan. Välillä tuntuu, että tekeepä niin tai näin, siitä on jollakin tapaa myös negatiivisia seuraamuksia (toki varmasti niitä postitiivisiakin). Mutta pohdinta ja tietoisuus ovat ainakin askel eteenpäin.

    1. Kiitos kommentista Mira. Hienoa, että sait vahvistettua tuon faktan härkätaisteluihin liittyen. Niin olin ymmärtänyt, että osassa maata ne olisi jo kokonaan kielletty, ja lopuissakin osissa ilmeisesti käydään jatkuvaa taistelua asian vuoksi. Näin se kulttuuri muuttuu, kun ihmisten tietous lisääntyy. Kuten totesitkin, välillä valintojen tekeminen voi olla vaikeaa, kun ei ole varmuutta siitä, voiko omalla toiminnalla olla myös negatiivisia vaikutuksia. Jos me näillä haasteilla saamme ihmiset kuitenkin pohtimaan niitä valintojaan, on sekin jo askel eteenpäin.

  22. Hyviä ajatuksia! On kiva kun aihe saa niin paljon julkisuutta ja herättää keskustelua. Äärimmäisen mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä kommentteja myös muilla matkailijoilla asiasta. Itsekin kannan välillä liiankin suurta maailmantuskaa harteillani, mutta on hyvä muistaa – kuten näistäkin kommenteista tulee ilmi – etteivät asiat aina ole niin mustavalkoisia. Vastuullisesti löysin rantein kai on paras vaihtoehto tässäkin asiassa 😉

    1. Olen samaa mieltä, kommenttien perusteella vaikuttaisi siltä, että moni pureutuu syvemmälle, mitä alkuperäisen haasteen ideana on. Tosin onhan se todella hyvä juttu, että kamppis nostaa tunteita pintaan ja herättelee keskustelua aiheen ympärillä.

  23. “Vaikuttaako vastuullisuus valintaasi loma-, retki- tai aktiviteettikohteesta päätettäessä? Miten?”

    Ilman muuta. Minulle on jo kotona tuttua reiluus ja vastuullisuus, joten pyrin välttämään esimerkiksi riistotuotteita muualla. Aina se ei ole mahdollista Coca Colalla tuntuu olevan monopoli pulloveteen Perussa. Perussa matkanjärjestäjä halusi näyttää kaikki linnut, mutta koska linnut olivat arkoja, minulle riitti pelkkä kuuleminen. Näin riittää muuallakin.

    “Mitä toivoisit matkatoimistoilta tämän asian puitteissa?”

    Toivoisin asiallista tiedottamista.

    “Mistä löydät tietoa vastuullisista nähtävyyksistä ja retkistä matkakohteissa?”

    Olen pyrkinyt aina retkeilemään itse, joten vastuu retken vastuullisuudesta on itselläni.

    “1. Kerro vanhasta muistostasi matkalta, joka näin jälkikäteen näyttää epäeettiseltä. On ihan ok muuttaa mielipiteitään ja toimintatapojaan.”

    No, kuningaskalastaja talvella oli ilmeisesti piiloutunut sillan alle ja opas kehotti minua kolistelemaan sen pakoon. En kolistellut. Ennen potkittiin kolopuita niin, että jos kolossa asusti pöllö, niin se tulee esille, nykyään ei enää tehdä niin.

    “2. Kerro yhdestä tietoisesta vastuullisesta valinnasta, jonka olet matkoillasi sen jälkeen tehnyt. ”

    No, tietoinen on tietysti näiden ekokatastrofia aiheuttavien elintarvikeyritysten boikotointi. Coca Cola lähinnä sen takia, että se tuhoaa jo ennestään kuivien alueiden vesivarantoja ja mäkkihampurilaiset, koska ne tuhoavat viidakkoa.

    1. Vau, kiitos upeista vastauksista Stacy. Sulla on paljon hienoja ajatuksia. Ja tämä oli mielestäni erinomaisesti sanottu: “Olen pyrkinyt aina retkeilemään itse, joten vastuu retken vastuullisuudesta on itselläni. ”

      Niinhän se viime kädessä menee. Meillä on se vastuu.

      1. Tosiaan Stacyn kommentti oli vähintään yhtä hyvä kuin itse postaus! Tosiaan näin sen pitäisi mennä, että ei potkita siltoja, jotta nähdään itse omahyväisesti jotain.

  24. Hyvä postaus todella tärkeästä aiheesta! Mulla on lisääntynyt tietous vastuullisesta matkailusta viimeisen vuoden aikana ihan huimasti, ja kiitos siitä kuuluu paljon nimenomaan matkablogeille ja tällaisille kampanjoille. Onneksi esille tuli tämä tiikerikohu ja norsusafareiden toiminta ennen kuin matkustin Thaimaahan viime vuonna. Haaveiluni norsulla ratsastamisesta muuttuikin haaveeksi tehdä vapaaehtoistyötä norsujen parissa ja pääsin tutustumaan kahdeksi päiväksi Elephant Nature Parkin toimintaan, ihan huikea kokemus! Oman tietoisuuden kasvaessa matkakohteiden aktiviteettitarjontaa osaa nykyään tarkastella paljon kriittisemmin.

    1. Kiitos kommentista Laura. Ihan totta turiset, paljon olen itsekin viisastunut muiden blogien ansiosta. Ja sitä myötä kun oma tietous ja ymmärrys kasvaa, on hienoa, että on jokin kanava, minkä avulla sitä tietoutta voi välittää eteenpäin. Tuo vapaaehtoistyö norsujen parissa oli varmasti upea ja mieltä avartava kokemus.

  25. Hyvä postaus! Portugalissahan ne taitaa vieläkin järjestää härkätaisteluita (joissa härkää ei mitä ilmeisimmin edes päästetä tuskistaan lopussa?) ja tosiaan nuo miekkavalasdelfinaariot on ihan vihoviimeinen juttu. Toivottavasti ihmiset vihdoin avaavat silmänsä niiden suhteen.

    1. Kiitos kommentista, Kiira. Toivottavasti tämä kamppis tavoittaa mahdollisimman monta matkailijaa, ja ennen kaikkea muitakin kuin vain bloggaajia. Mitä laajemmalla skaalalla näistä puhutaan ja mitä enemmän esimerkkejä jaetaan, sen parempi.

  26. Tosi hyvä kirjoitus! Ja hienosti korostit myös tuota asiaa, mitä monet saattavat luulla että tälläiset “hienot termit” kuten reilu matkailu, eettinen matkailu jne. kuuluvat jonkun tietyn porukan sanavarastoon ja toimintaan, ei “tavallisten pulliaisten” tarvitse siitä mitään tietää. Kyllä tarvitsee, ihan meidän kaikkien! Mitä suurempi joukko on asialla sitä enemmän tietoisuus asioiden ympärillä kasvaa.

    1. Kiitos kommentista Virpi. Tykkään ajatella tavallisten tallaajien tasolla, koska olen sellainen itsekin. Kuulun myös itse siihen porukkaan, joka on aikoinaan luullut reilun tai vastuullisen matkailun olevan vain tietynlaista ihmis- tai ammattiryhmää koskeva asia. Näin me kaikki viisastumme matkan varrella, ja toivottavasti moni viisastuisi edes vähäsen tämän kamppiksen ansiosta! 🙂

  27. Näitä on tosi mielenkiintoista lukea, ja tekisin itsekin mieli kantaa korteni kekoon – mutta toisaalta tuntuisi älyttömän tekopyhältä boikotoida esim. eläintarhoja tai delfinaarioita tai ainakaan kehottamaan muita boikotoimaan niitä, kun en valitettavasti ole useista yrityksistä huolimatta onnistunut kääntymään (täys)kasvissyöjäksi. Voinko puolustaa miekkavalaita, jos sorran ns. tuotantoeläimiä? Voiko lihansyöjä koskaan edes matkailla vastuullisesti? Hankalia juttuja.

    1. Kiitos kommentista Liza. Omasta mielestäni ei ole tekopyhää tiedottaa ihmisiä siitä, että joku käärii rahat villieläinten pitämisestä vankeudessa niille täysin luonnottomissa olosuhteissa tai niiden huumaamisesta ja ketjuihin kahlimisesta salamavalojen loisteeseen tietämättömien turistien viihdyttämiseksi. Söi lihaa tai ei.

      1. Totta, muiden tietoisuuden lisääminen on hyvä juttu, vaikka ei itse aina tekisikään oikeita valintoja. Ja toisaalta, vielä pahempihan se on sekä syödä lihaa ETTÄ kiusata villieläimiä. Voi olla, että laitan sittenkin postauksen pystyyn! 🙂

      2. Eihän tästä maailmasta valmista ja täydellistä tule, joten parempi on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan eikä kantaa liian suurta taakkaa omilla harteillaan. Meistä jokainen tekee tasan sen verran kun pystyy – kukaan ei ole täydellinen, eikä sellaista täydellisen ihmisen määritelmää edes ole olemassa. Mitä tulee matkailijan vastuullisuuteen, tuo Reilun matkailun yhdistyksen määritelmä on mielestäni hyvä ohjenuora. Joten ei muuta kuin ideamyssy päähän ja omaa #ReilutBlogit-postausta kirjoittelemaan! 🙂

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
Close search
Search