skip to Main Content
Menu

Voihan matkasuunnitelmat! Äkkilähtömatkailijan synninpäästö.

Matkasuunnitelmat – yhden reissaajan intohimo, toisen pakollinen paha. Älä vaan ymmärrä väärin, mikään ei ole hienompaa kuin tieto alkamaisillaan olevasta reissusta, mutta miltä ne matkaa edeltävät viikot maistuvat?

Kenellekään blogiani aktiivisesti seuraavalle ei ole varmaan jäänyt epäselväksi, että olen lähdössä ihan kohta Islantiin ja New Yorkiin. Varasimme lennot jo pari kuukautta sitten, ja tätä kirjoittaessani lähtöön on enää viikko. Lentolippujen varaamisen ja tämän päivän välillä olen oppinut jotain erityistä itsestäni matkailijana: olen kertakaikkisen surkea suunnittelemaan reissujani etukäteen!

Voihan matkasuunnitelmat! Äkkilähtömatkailijan synninpäästö | Live now – dream later -matkablogi

Olen syntynyt äkkilähtömatkailijaksi. Vaikuttaisi siltä, että mitä aikaisemmin matkani varaan, sitä enemmän stressiä lähestyvä reissu tuo tullessaan. Olen ihan helisemässä Islannin matkasuunnitelman kanssa, joka muuttuu sitä mukaa mitä enemmän ehdin selaamaan Instagram-kuvia, matkavinkkejä ja karttasivustoja. Entäs se New York? Voihan viisumi sentään, en ole uhrannut ajatustakaan koko New Yorkille!

Sain sentään uuden passin hommattua. Se on jo jotakin. Onko ESTA-hakemus vetämässä? No ei todellakaan!

Olen äkkilähtöjen vannoutunut kannattaja. Matkustan monesti sinne, minne paras tarjous minut johdattaa. Ei sillä ole väliä, olenko käynyt kohteessa ennestään vai en, sillä joka kohteesta löytyy aina jotakin uutta. Löydänhän uusia ihmeellisyyksiä omasta kotikaupungistanikin harva se päivä.

Mistä se mainitsemani matkasuunnittelustressi sitten kumpuaa? No, Islanti on tästä täydellinen esimerkki: mitä enemmän tutustun maahan ja sen uskomattomiin luontokohteisiin etukäteen, sen varmempi olen siitä, ettei neljä päivää riitä mihinkään! Löydän itseni tekemästä äärimmäisiä valintoja uskomattoman upean vesiputouksen ja jäätikkölaguunin välillä. Ehtisinkö nähdä molemmat? Mutta entäs ne kaikki muut upeat kohteet, joita matkan varrelle mahtuu? Enhän voi vain autolla hurauttaa niiden ohi.

Voihan matkasuunnitelmat! Äkkilähtömatkailijan synninpäästö.

Tässä sitä nyt arvotaan, pitäisikö Gullfossin huikea vesiputous mahduttaa lomaohjelmaan vai jättää suosiolla väliin. Kuva on Pixabay-kuvapalvelusta.

Matkan varrella pitäisi viettää kaksi yötä Islannin etelärannikolla. Mutta mistä sen yösijan varaan? Entä jos aikataulumme suoraan sanottuna kusee? Entä jos emme ehdikään majapaikkaan iltaan mennessä? Entäs jos olemmekin siellä liian aikaisin ja haluaisimmekin jatkaa matkaa eteenpäin, jotta ehtisimme taas seuraavana päivänä nähdä enemmän?

Tässä hektisessä jatkuvan tietovirran täyttämässä elämässä joka ainut päivä on tiukkoja aikatauluja täynnä. Haluanko noudattaa sellaista myös lomallani? No en todellakaan! Minulle loma tarkoittaa vapautta. Vapautta tehdä juuri sitä, mitä sillä hetkellä mieli tekee tehdä.

En ole ikinä aikatauluttanut lomiani, mutta New Yorkiin matkaavan pitäisi ilmeisesti tehdä niin. Sen verran minulle on suunnittelemattakin selvinnyt, että moneen nähtävyyteen pitäisi varata liput jo kuukausia etukäteen, jos sinne haluaa matkallaan päästä. Entä jos varaankin paikkani upeimmille näköalapaikoille päiväksi, jolloin koko Manhattan on niin sankan sumun saartamana, etten näe nenääni pidemmälle? Silloin olisi kiva vaihtaa kyseisen päivän suunnitelmaa, mutta kun kalliit liput on jo aikaa sitten maksettu, menisivät rahat hukkaan. Mutta mitä vastinetta sille rahalle saa, jos ei näe sitä, mistä on maksanut?

Muutama päivä sitten tajusin sen olevan totta: matkasuunnitelmat ja niiden viikkoja kestänyt pyörittely todella stressaavat tällaista ex tempore -reissaajaa. Sanonta “tieto lisää tuskaa” tuntuu todella pitävän paikkansa tässä tilanteessa. Mitä enemmän matkakohteeseen etukäteen tutustun, sen kovempi stressi iskee. Yleensähän päätämme Danielin kanssa matkakohteen sinä päivänä, kun hyvä tarjous kolahtaa kohdalle. Ja sitten ollaankin jo pakkaamassa ja ajamassa kohti lentokenttää.

Miten meidän Islannin-matkan nyt sitten käy? No, pari päivää sitten päätimme jättää majoituksen varaamatta kahdelle viimeiselle yölle, jolloin roadtrippailemme pitkin Islannin etelärannikkoa. Katsotaan, miten meidän käy. Stressaako minua ajatus siitä, ettemme löydäkään kattoa päämme päälle? Ei tippaakaan! Asioilla on tapana järjestyä, ja onhan meillä hätätapauksessa auto suojanamme.

Paitsi ettemme ole vielä vuokranneet sellaista.

Onhan tässä vielä viikko aikaa.

Minkälaiseksi matkailijaksi sinä tunnustaudut? Lähdetkö sinä mieluummin reissuun viime hetken varauksella satunnaisia vaatteita reppuun heitellen, vai suunnitteletko matkaasi viikkoja, ehkä jopa kuukausia etukäteen? Miten matkalle valmistaudut, ja nautitko matkaohjelman suunnittelusta? Olisi kiva kuulla, paininko yksin ongelmani kanssa vai uskaltaako joku muukin tunnustaa tuntevansa samoin?

Niin, kumpi sinä olet: äkkilähtöreissaaja vai suunnitelmallinen matkailija?


Tiesitkö muuten, että Live now — dream later on myös Facebookissa. Sivulle päivittelen matka- ja juttuvinkkejä myös sellaisina päivinä, kun blogin puolelle ei ilmesty uutta. Ja hei, mikset seuraisi myös Twitterissä ja Instagramissa, joista löydyn nimimerkillä @saanajaakkola.


  • Suomeksi
  • In English

Saana

Unelmien ja luonnonläheisten elämysten liikuttama toimittaja ja sisällöntuottaja sekä työssä että vapaalla. Kotipaikkana Rauma, leikkikenttänä koko maailma. Parhaat seikkailut syntyvät äkkilähdöillä sen suuremmin suunnittelematta, ja ikimuistoisimmat hetket koetaan kotimaan kamaralla. Elämä on nyt!

This Post Has 2 Comments
  1. Harvemmin lähden ihan äkkilähdöllä, mutta suunnittelu ja toteutus voivat joskus olla ihan eri asioita (aihe, josta on tulossa juttu blogiini). Liian tarkkaa aikataulutusta vierastan, mutta ajatuksia “mitä voisi tehdä” selvittelen kyllä. Toisaalta olen lahjakas saamaan aikaa kulumaan vaikka mitään ihmeellistä en tekisikään, koska mielestäni aina löytyy jotain ihmeteltävää. Usko vain, että hyvä reissu on tulossa, vaikka kaikki suunnitelmat ei olekaan valmiita.

    1. Kiitos kommentista Sarsa. Ihan varmasti tulee hyvä reissu, en epäile sitä hetkeäkään! 🙂 Tykkään itsekin seikkailla uudessa kohteessa sen enempää suunnittelematta, silloin saattaa törmätä ihan uskomattomiin paikkoihin ja asioihin. Toisaalta tällä tyylillä jää varmemmin jokin ns. “pakollinen” näkemättä, mutta ajattelen sen mieluummin niin, että aina pitää jättää jotakin seuraavaan kertaan! 😉

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
Close search
Search