skip to Main Content
Menu

Lumikengät ja kunto koetuksella Vuokatinvaaralla

Vasta muutama viikko sitten kirjoittelin meidän viime vuoden talvilomareissusta Vuokatissa ja yritin muistella, miksemme saaneet koko viikon aikana aikaiseksi vuokrata lumikenkiä ja tutustua tarkemmin Vuokatinvaaran tykkylumen koristamiin luontopolkuihin, vaikka mieli niin kovasti teki. Yrityksistä huolimatta en saanut palautettua syytä mieleeni.

Viikko sitten teimme äkkilähtöpäätöksen uusintakierrokselle. Lauantaiaamuna pakkasimme kamat autoon ja hurautimme kevyen kahdeksan tunnin ajomatkan takaisin Vuokatin vaaramaisemiin. Tällä kertaa lumikenkien kanssa.

Vaarallinen Vuokatti

En voinut vastustaa sanaleikkiä vaarallisesta Vuokatista, niin laimea kuin se onkin. Vuokatin vaarajono muodostuu 13 vaarasta, joista Vuokatinvaara, jossa myös laskettelukeskus Vuokatinrinteet sijaitsee, on koko rivistön toiseksi korkein vaara. Vaarajonolla kulkee myös Kolilta Lapin Savukoskelle yltävä UKK-retkeilyreitti. Me tosin valitsimme lumikenkäilyyn vähän kevyemmän kierroksen.

Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi

Me valitsimme lumikenkäilyreitiksi Vuokatinvaaran laelta alkavan 7 kilometrin mittaisen Eino Leinon polun.

Vuokatin vaaroilla tilanne on siitä hauska, että vaikka lunta muuten olisi Sotkamon seudulla niukasti, tykkylumen ansiosta ulkoilureiteille ei kannata lähteä ilman lumikenkiä. Vaikka viime vuoden tammikuussa Vuokatissa maa paikka paikoin paistoi, tänä vuonna tammikuu oli Kainuussa mukavan luminen.

Mille reitille lähtisi?

Aloitimme lumikenkäilyloman päiväretkellä Hepokönkään vesiputoukselle Puolankaan. Kun uudenuutukaiset lumipopot oli koeajettu, lähdimme etsimään uusia haasteita Vuokatinvaaralta. Hetken aikaa Vuokatin ulkoilukarttaa tutkittuamme päädyimme 7 kilometrin mittaiseen Eino Leinon polkuun. Reitti mainittiin kartalla vaativana, mutta hei – olimmehan me testanneet lumikenkiä jo parin kilometrin verran Hepokönkään umpihangissa. Helppo nakki!

Tosin emme aloittelijoina osanneet varautua siihen, että nollakeli tekisi lumikenkäilystä entistä haastavampaa.

Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi

Eino Leinon polku oli merkitty nimikylttien ja ruskeiden merkkien avulla.

Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi

Olihan reitin varrella yksi taukotupakin. Tosin melko heti reitin alussa.

Eino Leino ei säväyttänyt

Kaikella kunnioituksella Kainuun vaaramaisemille kaikkensa antanutta runoilijamestaria kohtaan, Eino Leinon mukaan nimetty ulkoilureitti ei ihan näihin lumikenkäilijöihin uponnut. Aloitimme retken Vuokatinvaaran huipulta, ja alkuun reitti vaikuttikin metsäisine tykkylumimaisemineen aivan mainiolta. Viittoja oli matkan varrella vähän liikaakin – välillä tuntui, että reitti kulki ihan joka suuntaan, minne ikinä katseensa suuntasikin.

Kesäasussaan reitti voi olla ihan toista kulkea, mutta 7 kilometrin matkasta yli puolet kulkee hiihtolatua, autotietä tai laskettelurinteen viertä, mikä ei meitä lumikenkäilijöitä mairitellut. Todelliset vaara- ja metsämaisemat, joiden vuoksi tälle retkelle lähdimme, jäivät turhan vähiin.

Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi

“Hei joko sää tuut?”

Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi
Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi

Reitti kulki myös Vuokatin Seikkailupuiston ohi. Jos tämä kiipeilypuisto olisi talvella auki, siinä olisi extreme-urheilua kerrakseen!

Salaa toivoimme reitin sisältävän ainakin yhden hulppean näköalapaikan, mutta haaveeksi jäi. Lähtö- ja paluupisteemme eli Vuokatinvaaran huippu – jonne siis pääsee lasketteluhissien lisäksi myös autolla huristellen niin halutessaan – jäi ainoaksi todelliseksi maisemapaikaksi.

Nollakelin suojalumi pakkaantui mukavasti lumikenkien pohjaan tuoden kummallekin kintulle lisäpainoa muutaman kilon verran. Kuntoilusta tämä reitti siis kävi toden teolla, varsinkin, kun päätimme sen kapuamalla läntisen laskettelurinteen reunaa ylös ihan tavallisten tossujen kanssa. Lumikengillä vaaran laelle kapuaminen olisi ollut näiden lumimöykkyjen kanssa täysin mahdotonta.

Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi

Aloittelevan lumikenkäilijän oppitunti numero 1: nollakelin lumikenkäily on paitsi raskasta, nivelsiteensä sataan kertaan klenkkauttaneelle hengenvaarallista!

Olen elämäni aikana kolunnut laskettelukeskuksen jos toisenkin, mutta tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun oikeasti kiipeän laskettelurinnettä alhaalta ihan huipulle asti. 700 metrin pituinen ja 150 metrin korkeuteen kohoava Länsirinne teki jalkapallon lopettamisen jälkeen surkastuneille pohjelihaksille parhautta, vaikka hengähdystauko jos toinenkin oli kapuamisen aikana paikallaan.

Vaikka Eino Leinon polku ei meiltä lumikenkäilypisteitä ansainnutkaan, Vuokatinvaaran laelta avautumia maisemia en mene mollaamaan. Jos kelit vain ovat kohdillaan, kaunis Kainuu vaaroineen ja järvineen pääsee tältä näköalapaikalta oikeuksiinsa. Lumikenkiä et siihen tosin tarvitse – autotie vaaran laelle kääntyy Sotkamon ja Kajaanin väliseltä tieltä [kartta].

Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi


Tallenna juttu Pinterestiin:

Vuokatinvaara lumikengillä – Eino Leinon polku talvella | Live now – dream later -matkablogi


Mikset seuraisi myös somessa?

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | PINTEREST

  • Suomeksi
  • In English

Saana

Unelmien ja luonnonläheisten elämysten liikuttama toimittaja ja sisällöntuottaja sekä työssä että vapaalla. Kotipaikkana Rauma, leikkikenttänä koko maailma. Parhaat seikkailut syntyvät äkkilähdöillä sen suuremmin suunnittelematta, ja ikimuistoisimmat hetket koetaan kotimaan kamaralla. Elämä on nyt!

This Post Has 2 Comments
  1. No voihan kökkö. Olen menossa ensi viikolla Vuokattiin niin kuin olen käynyt tähän samaan aikaan joka vuosi yli viiden vuoden ajan. Tähän asti ollaan vaan hiihdetty, mutta nyt olin ajatellut, että haluan päästä lumikenkäilemään ja valokuvaamaan. Niinpä into pinkeänä tulin lukemaan vinkkiäsi mahtavasta lumikenkäilyreitistä, mutta ei visiin siis kannatakaan Eikka Leikkaa ainakaan valita. Oliko muita mahdollisuuksia lumikenkäilyyn, jos siis oikeasti haluaisi keskittyä tykkylumipuihin ja kauniisiin maisemiin?
    Tai sitten tehdään laiskat ja ajetaan vaan autolla maisemapaikalle :D.

    1. Eiköhän 13 vaaralta maisemareittejäkin löydy! 😉
      Eikka Leikka oli tosiaan pettymys, mutta luontopolkuja löytyy muiltakin vaaroilta. Vuokatinvaaralla Sapporo-polku on Eino Leinoa 3 km pidempi ja kulkee suurimmaksi osaksi samaa reittiä, mutta jos katsot tuosta juttuun linkatusta Vuokatin ulkoilukartasta, sieltä saisi varmaan Eino Leinoa ja Sapporoa yhdistelemällä sellaisen kivan metsäisen reitin aikaiseksi. Kunhan ei lähde alas autoteitä kohti, vaan pysyttelee metsäpoluilla.

      Me päiväretkeiltiin myös Sotkamon ulkopuolella sen verran ahkerasti, ettei muille vaaroille jäänyt aikaa (ensi kerralla sitten). 1–2 tunnin ajomatkan päästä löytyy ihan mielettömän upeita kohteita, missä voi myös käydä retkeilemässä, jos jaksaa vähän ajella. Hepoköngäs, Hiidenportin kansallispuisto, Tiilikkajärven kansallispuisto, Hossa… Eli lumikenkäilykohteet ei varmasti lopu kesken! 🙂

      Tosin Hiidenportin kanssa meille kävi pieni kömmähdys, mistä ajattelinkin kertoa lisää seuraavassa postauksessa, jotta muut osaisivat välttää meidän virheet… 😀

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
Close search
Search