skip to Main Content
Menu

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka on tuhansien tarinoiden kehto

  • Suomeksi
  • In English

Nykyisin Eurajoen kuntaan kuuluvan Luvian saaristossa, aivan ulkomeren laidalla Selkämeren kansallispuiston sydämessä, Säpin majakka on ohjannut merenkävijöitä jo kohta 145 vuoden ajan. Majakkasaaren tuhansista tarinoista osa on todeksi vahvistettu, mutta monta salaperäistä satua on syöpynyt majakalla vierailleiden mieliin vailla tietoa totuudesta.

Kuten se, mistä Säpin majakka on alkujaan saanut nimensä.

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

 

Uskotaan, että se on muunnos Säpin saarella muinoin asuneen Sibben nimestä. Se saattaa hyvinkin pitää paikkansa, sillä Säppiin on vuosisatojen saatossa viitattu vähintäänkin nimillä Säbben, Säbbeskär, Sebbskär ja Säbbskär. Ei sitä turhaan sanota, että rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Muotonsa vuoksi on Säpin saari saanut myös lisänimen “Suomen Islanti”.

 

 

Mitä Säpin majakasta tiedetään?

Varmaa on, että Säpin majakka – kuten muutkin majakkakylän rakennukset – otettiin käyttöön vuonna 1873. Vaikka majakan vakituinen vartiointi aloitettiin tuolloin, on Säppi opastanut merellä liikkujia paljon, paljon kauemmin. Säpin saari sijaitsi aikoinaan tärkeiden laivaväylien varrella, ja sen kallioilla on poltettu vartiotulia jo satoja vuosia sitten.

Majakan edeltäjäksi Säppiin nousi 1700-luvulla kuusisaloista rakennettu riukukaasa, 18-metrinen pyramidimainen merimerkki, jonka huipulle oli asetettu tynnyri. Riukukaasan lahottua sen tilalle rakennettiin kuusikulmainen tunnusmajakka, joka ohjasi laivoja Porin Reposaaren satamaan.

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

 

Ensimmäinen majakkavalo Säpissä kuitenkin syttyi vuonna 1873. Majakkahenkilökunta perheineen, sikoineen ja lehmineen asutti saarta vuoteen 1962, jolloin majakan valo automatisoitiin. Saarella sijainnut luotsiasema lopetti toimintansa jo 1920-luvulla. Siihen asti Säpissä asusteli vilkas yhteisö, jonka ajoilta on säilynyt meidän aikaamme tarina jos toinenkin. Tarinat on koottu yksiin kansiin Lasse Wahlroosin kirjoittamaan kirjaan Säppi, Selkämeren loisto.

Säpin majakan historiasta löytyy kattavasti tietoa Säppi 2000 -yhdistyksen sivuilta. Myös matkakumppanini Duunireissaaja on poiminut mielenkiintoisia faktoja ja kertomuksia kirjoitukseensa Säpin majakkasaaresta.

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

Säpin majakkasaaren kartta. Lähde: Säppi 2000 ry / www.sapinmajakka.com

 

Mitä Säpin majakkasaarella on tänään?

Majakka on Säpin saaren sydän, mutta myös majakkakylän muut rakennukset seisovat yhä paikallaan. Majakkamestarin ja majakanvartijoiden asunnot, makasiini, sauna ja vanhaan navettaan rakennettu grillikatos sijaitsevat lempeää maalaistunnelmaa huokuvassa pihapiirissä sähköaidan sisäpuolella.

Miksi sähköaita? Vaikka majakkahenkilökunta jätti saaren jo aikaa sitten, on Säpin saari yhä asuttu. Säpissä elää ympärivuotisesti 40–50 kippurasarvisen muflonilampaan lauma, joista ensimmäiset tuotiin Säppiin Korsikasta vuonna 1949. Kesäisin Säpissä laiduntaa ylämaankarjaa. Aidattuun pihapiiriin eivät sonnit syöksy, joskin Säpin nykyiset asukkaat ovat sen verran ujoa väkeä, ettei niitä kovin usein vierailijan näköpiiriin osu.

Jos sonnin kuitenkin kohtaa, Säpissä sanotaan, että kädet levittämällä sonni luulee astelleensa vastakkain isomman ja vahvemman kanssa ja väistyy pois tieltä. Totta vai tarua?

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

 

Sonneja harvemmin matkailijan tielle astelee, mutta muita eläimiä voi kohdalle osua. Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Säpin saari on luonnoltaan monipuolinen, jopa harvinainen, minkä vuoksi Säppi on erinomainen retkikohde tällaiselle luontoon hullaantuneelle kotimaanmatkailijalle.

Reilun kilometrin mittainen merkitty luontopolku vie patikoijan lounaisrannan piknikille kutsuville silokallioille meren pauhun ääreen. Kallioiden kyljestä löytyy myös vanha luotsitupa. Polku on juurakkoa lukuun ottamatta helppokulkuinen, mutta kenkiin on syytä kiinnittää huomiota: lehmien ja lampaiden lisäksi Säpin saarella asustelee runsaslukuinen käärmekommuuni.

Upeaa luontoa Säpistä löytyy hehtaaritolkulla myös luontopolun ulkopuolelta. Saarella on kuitenkin syytä liikkua varoen, sillä sen metsien suojiin on moni mennyt eksymään. Liekö tämä tarina totta vai tarua?

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

Miten Säppiin pääsee?

Kesäkaudella 2017 Säppiin on järjestetty yleisöristeilyjä sekä Luvian Laitakarista että Porin Kuuminaisista. Me lähdimme Duunireissaaja-blogin Hannelin kanssa matkaan Luvialta. Luvian Merihelmi* järjestää päiväretkiä Laitakarista Säppiin heinäkuussa joka sunnuntai säiden niin suodessa.

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

 

Laitakarista merimatka Säppiin kestää kaksi tuntia suuntaansa. Koska Säpin saaren satama sijaitsee avomeren puolella, on merimatka väkisinkin tyrskyisä, oli mantereella tuulta tai ei. Siksi retkellä on aina säävaraus, ja se kannattaa muistaa myös omalla veneellä matkaan lähtiessä. Niin tyyni kuin keli meidän retkipäivänä olikin, voitti merimatka Säpin majakalle villeimmänkin vuoristoratakyydin, kuten alla olevasta videosta toivon mukaan välittyy.

Ote Säppi, Selkämeren loisto -kirjasta (s.112):

“Kerran olin menossa mantereelle mieheni kanssa. Tällöin majakalla asui enää Juho (Jussi) Norhamon perhe ja me (Aili ja Kosti Heriksson). Ajoimme veneellä kohti Reposaarta, kun meidät saavutti kova tuuli. Norhamo katseli majakan tornista menoamme ja kertoi myöhemmin, että veneemme oli ollut pitkillä aallon harjoilla kuin harmaa kelluva karvalakki. – – Joskus jouduttiin katsomaan kuolemaa silmiin, mutta hyvin aina loppujen lopuksi selvittiin.”

Muutamaa sivua myöhemmin kirja kertoo, että merimatka Säppiin jäi Jussi Norhamon viimeiseksi vuonna 1986.

 

 

Myös Visit Porin järjestämät yleisöristeilyt Kuuminaisista Säppiin alkavat olla tältä kesältä ohi, sillä viimeinen yleisöristeily järjestetään lauantaina 12.8. Tilausristeilyjen ansiosta Säppiin on veneettömälläkin mahdollisuus vielä tänä kesänä päästä sekä Luvialta että Porista.

Säpin Kruununmöljän satama on haasteellinen paitsi merituulten ja aallokon, myös sen iän vuoksi. Majakkahenkilökunnan tarpeisiin rakennettua satamaa ei ole suunniteltu suuria turistimassoja varten. Suunnitelmat sataman parantamiseksi on tehty, mutta rahoitus puuttuu. Toivottavasti sellainen lähitulevaisuudessa löytyisi, sillä Säpin majakkasaari on kokemisen arvoinen kohde.

*Luvian Merihelmi tarjosi meille merimatkan Luvialta Säppiin.

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

 

Entäs se Säpin majakka?

Säpin 28-metrisen, valkeana hohtavan valopilkun sanotaan olevan Suomen upeimpia majakoita. Lieneekö sattumaa, että Tove Janssonin Muumipappa ja meri -kirjan kannessa koreileva majakka muistuttaa hyvin paljon Säpin majakkatornia.

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

 

Majakkaa kunnostaa ja ylläpitää Säppi 2000 -yhdistys. Majakan ovi on avoinna aina, kun joku yhdistyksen jäsenistä tai saaren opas on paikalla. Silloin majakan kapeaan torniin pääsee kapuamaan sen puisia kierreportaita pitkin. Majakan ulkotasanteelle on nykyisin pääsy suljettu, mutta valohuoneen suurista ikkunoista avautuu huikeat näkymät ympäröivään saaristoon ja loputtomaan horisonttiin. Tornista löytyy myös kiikarit, joita voi lainata maisemien ihailuun.

Selkämeren kansallispuiston sivulla pääset näkemään 360-kuvaa majakan tornista. Kuvassa erottuvat niin majakan pihapiirin rakennukset kuin ympäröivä meriluontokin.

Enää yksi mysteeri on selvittämättä: montako porrasta majakan torniin vie? Jokainen lähde kertoo eri lukeman, ja jokainen majakkaan kapuava saa rappuja laskiessaan eri tuloksen. Oletko kokeillut?

 

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi

Majakan portaat kuvasi Hanneli / Duunireissaaja-blogi


Lisää salaperäisiä tarinoita Selkämeren kansallispuistosta ja sen laidalta:

Duunireissaaja: Säppi – majakkasaari Selkämeren kansallispuistossa
Selkämeren kansallispuisto + Kaljaasi Ihana = täydellisen kesäpäivän resepti!
Kylmäpihlaja – täydellinen retkikohde Rauman saaristossa
Rauman saariston helmiä: Kuuskajaskarin linnakesaari vie matkalle menneeseen
Pitkien perinteiden Reksaari on Rauman retkeilysaarten parhaimmistoa


Tallenna Säpin majakka tarinoineen Pinterestiin:

Tyrskyjen syleilemä Säpin majakka Luvialla on tuhansien tarinoiden kehto | Live now – dream later -matkablogi


Mikset seuraisi myös somessa?

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | PINTEREST | BLOGIT.FI

Saana

Unelmien ja luonnonläheisten elämysten liikuttama toimittaja ja sisällöntuottaja sekä työssä että vapaalla. Kotipaikkana Rauma, leikkikenttänä koko maailma. Parhaat seikkailut syntyvät äkkilähdöillä sen suuremmin suunnittelematta, ja ikimuistoisimmat hetket koetaan kotimaan kamaralla. Elämä on nyt!

This Post Has 4 Comments
  1. Jotenkin nuo majakat ovat alkaneet kiinnostaa, kun viime kesänä vihdoin pääsin käymään Bengtskärillä. Pitäisi seuraavaksi visiteerata siellä helpommin saavutettavalla Kylmäpihlajalla. Tuo Säppi taitaa olla melkein yhtä pahoin tyrskyjen armoilla kuin Bengtskär?

    Vai mufloneita on saarella, sehän on kiinnostava tieto. Noita riistaeläimiähän ei taida Suomessa kovin monessa muussa paikassa – Paraisten saaristoa lukuunottamatta – olla lainkaan.

    1. En ole itse asiassa (vielä) päässyt Bengtskärillä käymään, mutta Säppiin mennessä tyrskyisin vaihe on silloin, kun saari kierretään pohjoispuolelta avomeren puolen satamaan. Eli keinutus ei välttämättä kestä kauaa, jos tuulet ovat suotuisat. Tosin on joskus käynyt niinkin, että vene on joutunut kääntymään takaisin Luvialle, kun aallot ovat olleet liian korkeat eikä Säppiin ole ollut mahdollista päästä.

      Mufloneita asustelee villinä muutamalla saariston saarella Säpin lisäksi. Lampaita välillä vaihdetaan päittäin pari kolme kappaletta, että laumoihin saadaan uutta verta. Siellä ne elelevät Säpissä kesät talvet, ja ovat Suomen talviinkin hyvin sopeutuneet. Reposaaren metsästysseura pitää huolta, ettei lauma kasva liikaa.

      Nämä olivat sitten tosia faktoja, ei taruilua! 🙂

  2. Majakkasaaret on kyllä hyvin kiinnostavia, mukavasti olit jälleen kirjoitellut. Säpissä olen käynyt muutama vuosi sitten.

    1. Kiitos Kaisa! 🙂

      Säpissä koitetaan kovasti kehittää matkailua, esimerkiksi opasta ei ole aikaisempina vuosina tainnut saarella olla. Toivottavasti se sataman tilannekin ratkeaisi. Yhdistys haluaisin rakentaa uuden laiturin sisämaan puolelle, mikä olisi liikenteen kannalta enemmän kuin järkevää, mutta jollekin virkamiestaholle tämäkään ei käy. Se on kumma, kuinka tässä maassa yritetään kaikki matkailuun liittyvä tehdä niin hiton vaikeaksi, vaikka Säppikin olisi niin upea kohde Satakunnassa matkaavien kokea. Tosin en voi kieltää, etteikö tuo merimatka ollut mielenkiintoinen. Videokuvaa oli vähän hankala ottaa, kun ajoittain piti pitää kahdella kädellä kiinni ettei lennä yli laidan.

      Laskitko muuten majakan portaita, kun Säpissä kävi? 😉

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
Search