skip to Main Content
Menu

Ihan #metässä2017 – omaa metsäsuhdetta etsimässä

  • Suomeksi
  • In English

Metsä on alue, joka on pinta-alaltaan vähintään puoli hehtaaria ja missä puiden latvukset peittävät vähintään 10 % pinta-alasta. Lisäksi puiden tulee voida kasvaa vähintään 5 metriä korkeiksi.” (1)

Metsä on alue, jossa puusto kasvaa vähintään yhden kuutiometrin hehtaaria kohden vuodessa.” (2)

Metsä on alue, jossa orava voi hypätä puusta puuhun.” (3)

Metsä on alue, jossa kasvaa puita ja joka alkaa vain muutaman askeleen päässä kotiovelta. Metsä on paikka, jossa arjen paineet liihottelevat taivaan tuuliin. Metsästä mukaan tarttuu vain pirteyttä, hyvää oloa, marjoja ja sieniä.” (4)

 

Metsän määritelmät tarjosi:
(1)
YK:n maatalousjärjestö FAO
(2) Suomalaisen metsätalouden näkökulma
(3) Kasviekologian emeritusprofessori Paavo Havas
(4) Saana

 

Ihan #metässä2017 eli Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi

Kun ensi kertaa istahdin linja-autoon minua reippaasti nuorempien metsäalan opiskelijoiden tai muulla tavoin aiheeseen liittyvissä yrityksissä ja järjestöissä vaikuttavien kanssa, sain lähes välittömästi kuulla, että metsä on metsä vasta, kun vaadittava vuosittainen kasvukuutiomäärä täyttyy. (2)

Omista metsäalan opinnoista – eli peruskoulun biologiantunneista – on vierähtänyt tovi jos toinenkin. Ehkä sinullakin, ellet sitten satu olemaan metsäalan opiskelija, alalla työskentelevä tai aktiivisesti vaikuttava metsäihminen. Jos et ole, palan halusta kuulla, oletko koskaan – noiden biologiantuntien jälkeen – pohtinut metsän määritelmää? Mikä on metsä?

 

Ihan #metässä 2017 - Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi ja suomalainen metsäsuhde

 

Käyn metsässä lähes päivittäin. Niinä päivinä kun en mene metsään, kävelen tai pyöräilen sen ohi. Tai vähintään katselen sitä ikkunasta tai parvekkeelta.

Nyt olen vähän hämilläni. Onko rakas lähimetsäni sittenkään metsä? Kasvaako siellä puusto vähintään yhden kuutiometrin hehtaaria kohden vuodessa? Enhän osaa pienessä mielessäni edes hahmottaa, kuinka paljon on kuutio puuta.

Samapa tuo. Sen tiedän, että puita, mustikoita ja sieniä metsässä on yli oman tarpeen. Ja sen, ettei sieltä koskaan tarvitse poistua huonoin mielin. Vuosittaisen kasvun kuutiomäärää enemmän minua metsässä kiehtoo sen monet eri kasvot. Kuinka maisema muuttuu askel askeleelta vihreiden sammalmättäiden peittämästä kuusimetsästä sympaattiseen sekametsään ja edelleen lumoavan kauniiseen, korkeuteen kohoavaan koivikkoon.

Kuinka se on suopea kaikkine antimineen, mutta tarpeeksi vaarallinen viedäkseen hengen. Ja siksi metsä ansaitsee meidän kaikkien kunnioituksen.

Minua kiehtoo se, kuinka metsä voi olla sysimusta keskellä päivää. Ja kuinka seuraavassa hetkessä tiheät oksat antavat periksi päästäen auringonsäteet tanssimaan syksyisten värien ja hiipuvan vihreyden keskelle.

Myös metsän monimuotoisuudelle on oma hieno määritelmänsä. Minun määritelmäni taisitkin juuri lukea. (4)

 

Minulle metsäsuhde tarkoittaa pakoa arjesta
Metsän monet kasvot - ajatuksia Nuorten vaikuttajien metsäfoorumista
Omaa metsäsuhdetta etsimässä Nuorten vaikuttajien metsäfoorumissa

 

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi sai pohtimaan metsäsuhdetta

Enpä arvannut etukäteen, millaisen hämmennyksen valtaan joutuisin, kun sain syyskuussa kutsun Suomen Metsäyhdistyksen järjestämään Nuorten vaikuttajien metsäfoorumiin. Ensimmäisen hämmennyksen synnytti jo kutsu itsessään – minäkö nuori vaikuttaja? Vaikka liitelen jo kolmatta vuotta kolmenkympin paremmalla  pahemmalla puolen.

Metsäfoorumi vei minut ja kymmenkunta muuta vaikuttajaa keskelle Lahden seudun ruskaa. Tiivistahtisen kolmipäiväisen aikana kuultiin asiaa vastuullisesta metsästämisestä, vierailtiin Stora Enson tehtaalla ja Iskun tuotantotiloissa, piipahdettiin Heinolan lintutarhassa, kiipeiltiin Vierumäen FlowParkissa puiden latvustoissa, kerättiin lisää hikeä pintaan pimeässä savusaunassa, tutustuttiin yksityiseen lehtojensuojelualueeseen, harhailtiin Lahden Lanupuistossa Metsäesityksen inspiroimana omaa metsäsuhdetta etsimässä ja nautiskeltiin runsain määrin metsän antimia ja muuta herkullista ruokaa (ja vähän juomaakin).

Muut ryhmäläiset kuulivat vähän enemmänkin esityksiä ja vierailivat muun muassa hakkuutyömaalla. Minä saavuin paikalle mattimyöhäisenä suoraan toisesta vaikuttajien huipputapahtumasta PING Studiosta ja missasin siksi alkupään ohjelman. Tarkemman kuvauksen Metsäfoorumin intensiivisestä ohjelmasta voi lukea vaikkapa 4H-yhdistyksen blogista Metsäreportterin eli Lauran sanailemana.

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi siis tarjosi meille metsää, puita ja metsän antimia monessa eri muodossa.

 

Heinolan lintutarha
Asikkalan Lehmonkärki syyskuun ruskan väreissä
Retki yksityiselle lehtojensuojelualueelle Hollolassa

 

Millainen sinun metsäsuhteesi on?

“Kaikilla suomalaisilla on metsäsuhde, joka perustuu jollakin tavalla omaan elämäntarinaan, sukutaustaan, elinympäristöön, työhön, vapaa-aikaan ja/tai jaettuihin kulttuurisiin käsityksiin suomalaisuudesta.”
(Lähde: Elävä perinto -wiki)

Yhdelle metsä tuo työtä, toiselle ruoan ja kolmannelle paikan harrastaa suunnistusta tai maastopyöräilyä. Lapselle se on leikkipaikka, vähän vanhemmalle portti takaisin lapsuusmuistojen pariin. Kun meiltä metsäfoorumilaisilta kysyttiin metsäsuhteesta, jokainen vastaus oli erilainen. Ja niin sen kuuluukin olla. Väärää vastausta ei olekaan, sillä jokainen suomalainen kokee metsän eri tavoin.

Mutta varmasti jonkinlainen metsäsuhde jokaisella suomalaisella on, kuten yllä oleva lainauskin väittää.

 

Metsäsuhde voi olla sotkuinen
Metsäsuhde voi olla helmeilevä

 

Minun vastaukseni meni jotenkin näin: “Pako arjesta, vain muutaman askeleen päässä kotiovelta, pakopaikka minne mennä milloin tahansa.”

Kärkkäimmät mielipiteen esittäjät voisivat väittää koko metsäsuhteen olevan pelkkää humpuukia, mutta onko se? Tuskin, sillä suomalaisen metsäsuhteen toivotaan yltävän jopa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Listalta löytyy muun muassa belgialainen olutkulttuuri, välimerellinen ruokavalio, katalonialaiset ihmistornit ja argentiinalainen tango.

Kyllä suomalainen metsäsuhde mielestäni sopisi tähän joukkoon. Mitä tuumaat?

Jos oma metsäsuhde on vielä hukassa, etsintää voi helpottaa vaikkapa tekemällä metsäsuhdetestin.

 

“Arkaaista metsäsuhdetta toteuttavana tyyppinä näet ihmisen osana muuta luontoa. Saatat jopa ajatella muiden eliölajien olevan samanarvoisia ihmisen kanssa, ja edustat näin asenteeltasi primitivismiä tai biosentrismiä. Vaatimaton, luontoa vähän kuluttava elämäntapa on sinulle tärkeää. Jos sinussa on vielä ripaus humanistia, olet sitä mieltä että, metsä kehittää eettistä ajattelua.”

Ehkä olen sittenkin enemmän sinut ihan vaan oman metsäsuhdemääritelmäni kanssa.

 

Muita metsäisiä muisteloita:

Suomen luonto ansaitsee oman päivänsä
Metsäbongarin päiväkirja: 8 erikoista luontokuvaa
Rauman parhaat retkikohteet eivät saa jäädä salaisuuksiksi
Näin tuplaat sienisaaliin: 5 + 4 tehokasta vinkkiä sienimetsälle!
Kalliomaalausten metsästys päättyi hautaan – Vitträsk-järven maisemissa

 


Mikset seuraisi myös somessa?

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | PINTEREST | BLOGIT.FI

Saana

Unelmien ja luonnonläheisten elämysten liikuttama toimittaja ja sisällöntuottaja sekä työssä että vapaalla. Kotipaikkana Rauma, leikkikenttänä koko maailma. Parhaat seikkailut syntyvät äkkilähdöillä sen suuremmin suunnittelematta, ja ikimuistoisimmat hetket koetaan kotimaan kamaralla. Elämä on nyt!

This Post Has 2 Comments

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
Close search
Search