skip to Main Content

Ihan(aa) arkea: prologi

 

Kaksikielisen blogin kirjoittaminen syö naista. Tai jos ei naista, niin ainakin postaustahtia. Varsinkin omalla kohdallani, kun tapaan olla blogijuttujen kanssa lähes yhtä perusteellinen kuin työkseni kirjoittaessa. Ja sitten se perusteellisuus pitää kääntää vielä englanniksi ja sovitella ei-suomalaisen mieleen sopivaksi. Ihan vaan siksi, että olen joskus niin päättänyt.

Kun roikkumassa on reissutarinoita parinkin vuoden takaisilta matkoilta, ei blogin sivuille irtoa ihan liikaa arjen pilkahduksia. En tiedä, kaipaako niitä edes kukaan. Toisinaan vaan olisi kiva purkaa ihan tavallisia tuntojaan ja kuulumisiaan taivaan tuuliin (tai vaikka internetin ihmeelliseen maailmaan).

Kas, mullahan on blogi. Miksipä en siis tekisi niin?

Ja niin syntyi Ihan(aa) arkea, säännöllisen epäsäännöllinen kurkistus omaan arkeeni reissujen ja työnteon lomassa – in Finnish only. Katsotaan, kumpi kyllästyy ensin, minä vai sinä.

Ajatus oikeastaan tupsahti päähäni eilisen päivän HIIT-treenin jälkeistä hikeä otsalta pyyhkiessä. Tein nimittäin viime viikolla jotain ennenkuulumatonta ja maksoin ensi kertaa elämässäni liikuntaan liittyvästä online-kurssista. Ei siksi, ettenkö tykkäisi treenata, sillä urheilu on ollut osa elämääni ihan siitä asti, kun aloin kävellä.

Ennemminkin siksi, että… verkkokurssi treenaamisesta? Eihän siinä ole mitään hiton järkeä?

Syitä moiseen heräteostokseen oli aika monia. Ensinnäkin silmään osui aika himputin edullinen tarjous, johon tarjoushaukkana sitten iskin kynteni (ja ystävänpäivän kunniaksi kaverikin sai treenin kaupan päälle).

Toiseksi muistin, että ensi viikolla Raumalle saapuu espanjalainen kuvausporukka tekemään dokkaria, ja mun pitäisi käydä avannossa televisiokameroiden edessä. Äly hoi, mitäs sitä ollaankaan taas luvattu!?

Ei kai paraskaan treeniohjelma näin lyhyessä ajassa ihmeisiin pysty, mutta nyt ollaan sitten puskettu HIIT-treeniä ensimmäiset viisi päivää. Ihan sattumalta aloin pitää siitä minipäiväkirjaa Twitterissä tägillä #saanatreenaa. Sen piti olla vain yksi tviitti (ja senkin näpyttelin vain tiedottaakseni, että koska aloitin HIIT-treenin, tein jääkaappiin 10 hengen juustokakun – joka muuten loppui kolmannen päivän kohdalla).

Jotenkin se minitreenipäiväkirja lipsahti käsistä, vaikken ihan joka treenin jälkeen tviitannut olekaan. Neljäntenä päivänä en pystynyt edes kääntämään päätäni, mikä söi vähän tviittausintoa.

 

 

Säännöllinen treeni tuli kylläkin kuvioihin jo muutamaa viikkoa aiemmin, kun aloin taas lenkkeillä pitkästä aikaa. Lenkkeily on aina ollut mulle hiton tylsää. Juoksemisessa ei vaan ole mitään järkeä, jos ei kuvioon kuulu jalkapalloa. Mutta se on ilmaista ja tehokasta ja katkaisee työpäivän kivasti. Samalla saa jotain raitista ilmaakin, kuulemma.

Juoksuinspiraatiota lisäsi podcastien löytyminen. Menetin podcast-neitsyyteni muutama viikko sitten, kun iki-ihanat Nella ja Eva aloittivat Eräloki Podcastin (käy kuuntelemassa, jos et vielä ole niin tehnyt). Tytöt kun julkaisevat uuden jakson vain kerran viikossa ja halusin lenkkeillä useammin, oli löydettävä lisää kuunneltavaa. Twitterin avustuksella löytyi Jari Sarasvuon #aamulenkki, kolmesti viikossa ilmestyvä ilmainen itsetutkiskelu- ja terapiatunti, joka poistuu linjoilta julkaisupäivänä kello 12.00. Jos haluat aamulenkille, on sinne lähdettävä viimeistään kello 11.

Paitsi että kyllä laiska keinot keksii. Niin keksin minäkin tavan huijata herra Sarasvuota, ja nyt to do -listalla roikkuu iso kasa kuuntelemattomia aamulenkkejä. HIIT-treenin takia kun en ole ehtinyt tai jaksanut enää lenkkeillä.

Elämää suurempia ongelmia, joo tiedän.

Ai niin, lenkillä käymistä inspiroi myös Rauman senioriparkki eli suhteellisen läheltä kotiovea löytyvä, lähinnä ikäihmisille suunnattu ulkoilmapunttis, jonka ansiosta saan kätevästi ujutettua käsivarsitreenin juoksulenkin varrelle. Näin talviaikaan varsinkin olen saanut bodailla siellä ihan yksin, ilman senioreita.

 

senioriparkki_s

 

Jospa jo ensi viikosta alkaen jaksaisin ottaa lenkkeilyn takaisin viikko-ohjelmaan HIIT-treenin rinnalle. Toisaalta, olisinhan tämänkin tekstin näpyttelyyn kuluneen ajan voinut käyttää ulkoiluun, mutta höpöhöpö-juttujen kirjoittelu virtuaalipaperille toimii toisinaan ulkoiluakin parempana terapiana.

Oi että, sainkin jo idean seuraavaan Ihan(aa) arkea -jaksoon. Nimittäin tätä hetkeä seuraavasta viikosta on tulossa mun lemppariviikko ikinä. Eikä vähiten siksi, että olen juuri lähdössä tsekkaamaan mun tulevaa kesäkotiani Uuteenkaupunkiin. Ja jo pelkästään se on ikioman jaksonsa arvoinen minitarina.

Jos joku vaan jaksaa näitä lukea. Ja kirjoittaa.


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

This Post Has 4 Comments
  1. Mä niin tykkään lukea tällaisia höpöhöpö-juttuja! 🙂 Sarasvuon Aamulenkkiä on minunkin pitänyt alkaa kuunnella, mutta se on unohtunut kun hurahdin äänikirjoihin. Ne on mainioita lenkkikavereita (ja siivouskavereita ja ruuanlaittokavereita ja…)! Nyt kun täällä Kreetalla on satanut viikon verran saavista kaatamalla, on lenkkeily jäänyt, joten online-treeni olisi mainio juttu! Minkä kurssin aloitit?

    1. Ihana kuulla, että jollekin ainakin kelpaa höpöhöpö-jutut! 😀 Totta puhuen oli aika ihana tunne kirjoittaa tällainen muutamassa minuutissa syntyvä tajunnanvirtapostaus, kun yleensä kaikkine kommervenkkeineen postauksen tekemiseen voi mennä kaksikin kokonaista päivää (niin, helppoahan tuo bloggaaminen on… 😀 ). Ja koska kirjoitan päivät pitkät myös työkseni, oli oikeasti tosi rentouttavaa kirjoittaa tällanen “mitä sylki suuhun tuo” -teksti.

      Se oli BHC eli Bikini HIIT Challenge, jonka mainokseen törmäsin Facebookissa ja menin sitten ostamaankin (http://www.uudenelamanalku.net/bikinihiit/). Kuuden viikon treeniohjelma maksoi 49 euroa, ja ystävänpäivän kunniaksi sai kaverille treenin myös, niin pääsin sen ansiosta vähän makselemaan vanhoja kalavelkoja yhdelle kaverille, jolla toi treenaaminen on työpaikan vaihdon jälkeen jäänyt vähiin. Tuli ihan kiva fiilis jo pelkästään siitä, että sai antaa kaverille jotain kivaa ilman varsinaista syytä! 🙂 Tai no, katsotaan kiittääkö kaveri mua vai manaako alimpaan helvettiin, ensimmäinen 5 päivää oli ainakin itselle melkoista tuskaa, vaikka luulin olevani ihan hyvässä kunnossa. Että ei ne ihan turhaan tuota HIIT-treeniä taida kehua… Ja treeniä voi tietty jatkaa myös helposti tuon 6 viikon jälkeen, treeniohjelmat saa ladattua omalle koneelle niin, että ne on helposti käytössä jatkossakin.

      Suosittelen kyllä Sarasvuon Aamulenkkiä, suhtauduin itsekin siihen aika epäileväisesti, mutta hyvinhän siihen koukkuun jäi. En tiennytkään, että Sarasvuo on niin hauska tyyppi, välillä saa nauraa lenkillä kyyneleet silmissä. Mulla meni niin kauan ennen kuin kuuntelin elämäni ensimmäisen podcastin, että ehkä tässä 10 vuoden sisällä pääsen myös noiden äänikirjojen pariin! 😀

      1. Mäkin olen jo pitkään miettinyt, että pitäis välillä kirjoittaa rennommin mitä mieleen tulee ja sen enempää miettimättä, eikä aina käyttää jokaiseen juttuun niin tolkuttomasti aikaa. Itse kun tykkään lukea aina välillä tällaisia arkisempia juttuja, niin miksen sitten kirjoittaisi niitä itsekin enemmän!

        Kiitos tuosta HIIT-vinkistä! Menin ja ostin minäkin sen, ja kahden treenin jälkeen olen ihan kuollut ja kroppa ei ole tainnut koskaan olla näin kipeä! 😀 Mutta kaipasin tuollaista rääkkiä, sillä itse en vain saa revittyä itsestäni riittävästi irti ja lenkitkin menee nopeasti kävelyksi kun juokseminen tökkii kaikin puolin. Ja kun salikortin hankkiminenkin on jäänyt, niin nyt ei tarvitse siitä potea huonoa omaatuntoa kun ainakin alkuun on ihan riittävästi haastetta noissa 20-30 minuutin treeneissä.

        Aamulenkkikin on nyt tilattu, ensimmäistä jaksoa odotellessa! 🙂 Vitsit, tämä sinun postauksesi sai minut tekemään vaikka mitä! Kiitos 🙂

      2. Ihanaa Terhi, kiitos kun tulit kertomaan. Vuoden paras kommentti. Tämäkö on nyt sitten sitä vaikuttamista, heh? 😅

        Joko olet ekan Aamulenkin kuunnellut? Mulla oli tänään HIIT-haasteen toisen viikon toka päivä, ja oli ihanan virkistävän kevyt core. Kuusi kierrosta meni ihan heittämällä, ehkä mulla on sittenkin jotain piilotettuja lihaksia jossain! 😁 Todellinen haaste tuleekin huomisesta alkaen, kun ainakin kahden seuraavan päivän aikataulupaineista johtuen pitää tehä treeni ennen aamuseitsemää. Mitenköhän ämmän käy. Wish me luck!

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search
%d bloggaajaa tykkää tästä: