skip to Main Content

Tohdinkohan edes kertoa tätä sinulle…?

 

Syyskuun illan tummuessa ympärillä vallitseva hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. Yhtäkkiä sen rikkoo rantaravintolasta ilmaan kajahtava naisen nauru. Hänen on oltava yhtä onnellinen kuin minäkin juuri nyt.

 

Olen tuijottanut taivaalle pienen ikuisuuden. Vain hetkeä aiemmin – juuri, kun olin saanut riippumattoleirini valmiiksi ja pulahtanut vuodenajan virkistämään meriveteen, sain todistaa lahden suun sinipunankirjavaksi värjäämää hetkeä.

Se vilahti ohi aivan liian nopeasti.

Nyt pilviharso hälventyy ja tähdet puskevat esiin. Ikuistan kirkkaana kutsuvaa otavaa kamerani muistikortille, kun hiljaisuuteen hiipii iloinen kiljahdus. Jossakin lähellä – tai ehkä kaukanakin, ken tietää, mistä meri äänen tänne kantaa – kaikuvat yöuinnin innostamat kauhun ja onnen sekoittamat äänet.

 

Petäjäs - upea retkipaikka Raumalla keskustan kupeessa
Nuku yö ulkona Raumalla: Petäjäs on upea retkipaikka Raumalla

 

Kameran näyttö sen todistaa. Sain ikuistettua elämäni ensimmäisen syystaivaan otavan. Samalla hetkellä avomeren suunnassa välähtää.

Sen on oltava Kylmäpihlajan majakka, joka aika ajoin kääntää kylkeään tänne mantereelle. Siinä kalliolla istuskellessani, majakan valokeila vasemmalla, vedenpintaan heijastuvat Syvärauman pienvenesataman värikkäät valot oikealla ja kirkas tähtitaivas yläpuolellani, en voinut kuin ihmetellä, miksi en tule tänne riippumattoineni useammin.

Ja taas on hiirenhiljaista.

 

Petäjäksen kalliot, Rauma
Kylmäpihlajan majakka, Rauma
Tähtitaivas Petäjäksessä Raumalla

 

Neljän vuodenajan retkiyöhaaste – checked ✓

Lauantaina 8. syyskuuta minä ja moni muu suomalainen kaivoi makuupussinsa varastonsa kätköistä ja suuntasi viettämään yötään raikkaaseen ulkoilmaan. Edessä oli vuoden neljäs Suomen Ladun järjestämä Nuku yö ulkona -tempaus.

Jo tammikuussa sain Kaukokaipuun Nellalta postikortin, jossa hän heitti minulle retkiyöhaasteen. Haasteeseen tarttuminen tarkoitti vähintään yhden yön yöpymistä ulkosalla jokaisena neljänä vuodenaikana.

 

Ja minä tein sen.

 

Tosin en tiedä, voiko syyskuista riippumattoretkeäni Rauman Petäjäksen rantakallioilla vielä syysyöksi laskea. Olihan Raumalla helleraja rikkoutunut vain muutamaa tuntia aiemmin.

Mutta vielä meillä on syksyä jäljellä.

 

Petäjäs - upea merellinen retkipaikka Raumalla

 

Ilahduin joka ikinen kerta, kun luin somesta yhdenkin suomalaisen kantaneen patjansa parvekkeelle, ripustaneen riippumattonsa kotipihan omenapuihin tai pystyttäneen telttansa kirjaimellisesti kivenheiton päähän kotiovelta.

Minä pakkasin uljaan sotaratsuni ja suuntasin Petäjäkseen, vajaan vartin fillarointimatkan päähän omalta oveltani.

Retkeilläkseen ei tarvitse lähteä kauas, päinvastoin. Mistään ei ole niin helppo aloittaa kuin läheltä.

 

Lähiretkeily polkupyörällä

 

Lähelle halusin jäädä syystäkin. Aamuksi luvattu ukkosmyräkkä jännitti puusta riippujaa. Halusin varmistaa, että ukkosmyrskyn iskiessä pääsisin pakenemaan nopeasti häntä koipien välissä takaisin oman kodin suojaan.

Onneksi se iski vasta, kun olin jo jättänyt leirini taakse ja palannut perinteisempien sunnuntaiaskareiden pariin.

 

Merellinen Petäjäs – upea retkipaikka ihan kaupungin kyljessä…

Aamulla leiriäni purkaessa sain edellisen illan pohdintoihini vahvistuksen. Petäjäs ei taida olla kovinkaan suosittu yöpymispaikka, vaikka puitteet täällä ovat mitä parhaimmat. Päivisin Petäjäksen retkeilyreiteillä ja rannoilla riittää kyllä väkeä, välillä iltamyöhään asti. Mutta koko yöksi jäänee vain harva.

Vahvistuksen epäilyyni sain siitä, että aamutoimieni ohessa sain vastailla useamman uteliaan sunnuntaikävelijän kysymyksiin. Ja se oli ihanaa.

“Nukuitko tosiaan riippumatossa”, ihmetteli yksi. “Saitko nukkua täällä ihan rauhassa?”, kysyi toinen. “Upean paikan olet löytänyt”, ihasteli kolmas. “Minäkin halusin nukkua ulkona, mutta en uskaltanut metsään yksin”, harmitteli neljäs.

 

Riippumattoilu Raumalla - Petäjäs on upea kohde riippumattoretkeilylle

 

Ja sitten tajusin, että tämä oli ihka ensimmäinen kerta, kun keräsin kamppeeni ja lähdin metsään yöksi ihan yksin. Ilman, että mukanani olisi kaveri tai että olisin ripustanut riippumattoni mökin pihalle tai pystyttänyt teltan rakennusten lähipiiriin.

“Teillä ei taidakaan olla siellä karhuja”, totesi Savonlinnassa asuva Maailman äärellä -blogin Heidi chattiviestissään iltamyöhään.

No eihän meillä olekaan. Ei ole mitään syytä, miksi en uskaltaisi.

Yleensä vain reissaan mieluummin kaverin kanssa kuin yksin, niin maailmalla kuin Suomessakin. Mutta tämä. Tämä on sellainen matkailun muoto, josta nautin yksinkin. Joskus jopa enemmän kuin matkakumppanin kanssa.

Ja että sain olla täällä ihan yksin, se on ihme. Ja lähialueilla asuvien luonnossa liikkujien kommenteista päätellen ei täällä leiriytyjiin törmää kovin usein. Se on todellakin ihme.

Toisaalta, enpä minäkään ollut ennen Petäjäksessä riippunut. Joskus on vaikeaa lähteä yöksi ulos siellä, missä oma sänky houkuttelee.

 

…jota sietäisi kohdella paremmin

Miksi en sitten tohtisi kertoa tästä sinulle?

Tohdin – ja halusin – samasta syystä, miksi valitsin vuosia sitten blogilleni tällaisen nimen.

Live now – dream later. Elä nyt, unelmoi myöhemmin.

Sillä jos tänä aamuna tapaamani herttaisen naishenkilön tavoin unelmoit nukkuvasi yön yksin metsässä, on sinun vain uskallettava ja mentävä. Mistään ei ole niin helppo aloittaa kuin läheltä. Läheltä pääsee aina kotiin, jos päätös ei tunnukaan hyvältä ratkaisulta.

Pieni ääni sisälläni kuitenkin sanoi: älä tohdi. Sillä nyt, kun olen päässyt Petäjäksen makuun, haluaisin pitää sen ihan itselläni.

Muttei sekään olisi oikein.

 

Rauman retkeilyreitit - Petäjäs on upea retkipaikka Raumalla

 

Eivät Petäjäksen upeat rantakalliot ja retkeilyreitit mikään salaisuus ole. Aamuisten sunnuntaikävelijöiden lisäksi siitä kielivät ikävämmät merkit. Lyhyen yöretkeni aikana löysin useamman nuotion jäljet ja keräsin mukanani kulkevaan muovipussiin tolkuttoman määrän roskaa, tupakantumppeja ja rikkinäisiä sytkäreitä. Asioita, joita en toivoisi näin upealta ulkoilualueelta löytäväni.

Joten nyt, kun paljastan tämän täydellisen raumalaisen leiripaikan sinunkin tietoosi, pyydän sinulta vastapalvelusta: pidäthän huolen, ettet sinä jätä retkelläsi metsään muuta kuin jalanjälkesi. Sen pienen roskan sujauttaminen takin taskuun ei maksa kuin vaivan.

Ja kerrothan tämän saman asian myös jälkikasvullesi. Ehkäpä juuri sille, joka iltojansa Petäjäksen rantakallioilla roskaten viettää.

 


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

Liity Dream Streamiin

Mikä ihmeen Dream Stream? Lue lisää!

This Post Has 2 Comments
  1. Petäjäksen rantakallioilta on kauniit näkymät, niin kaupunkiin kuin aavalle merelle. Ja, niin lähellä keskustaa. Nuo portaat ovat hyvinkin tutut, useampana sunnuntaina olemme tehneet pyörälenkin ja istuneet rappusilla (jos ovat olleet vapaana, suosittu paikka) eväitä syöden. Ja, sitäkin useammin olemme juosseet Petäjäksen polkuja polkujuoksua harrastaen tai rasteja etsien.
    Ei voi kuin toivoa, että alueesta pidetään hyvää huolta, eikä keksitä rakentaa täyteen asutusta. Nautitaan luonnosta lähellä asutusta.
    Niin ja ihana yö sinulla ulkona, ei ainakaan kelejä voi moittia. Ihanan lämmin syksy meillä käsillä.
    Mukavaa ja aurinkoista syyskuuta!

    1. Raumalla on kieltämättä nämä merelliset retkeilypaikat lähellä kaupunkia vähissä. Sen puoleen Petäjäksen säilyttämisestä pitäisi taistella kynsin ja hampain. Esimerkiksi Omenapuumaa on tosi upea paikka, mutta sen verran kaukana keskustasta, ettei autottoman turistin ole mahdollista sinne lähteä. Ellei ole tosi innokas polkupyöräilijä.

      Vielä kun saataisiin raumalainen nuoriso kunnioittamaan luontoa. On hienoa, että viikonloppuiltaa mennään viettämään luontoon, mutta se tupakantumppien ja roskan määrä on järkyttävä. Täällä Pyynpäässäkin teinit pistävät nuoria puita matalaksi ja sytyttelevät nuotioita keskelle metsää, siitä roskaamisesta ja lasinsirpaleista puhumattakaan. Muutaman kerran on paloauto käynyt meidänkin pihan pielessä, kun metsässä on pistetty kasa sanomalehtiä palamaan. Milläköhän taikasauvan heilautuksella sen saisi loppumaan. :/

      Mutta lähiretkeilyyn Petäjäs on aivan täydellinen kohde. Toivottavasti se pysyykin sellaisena. Ihanaa syksyä sullekin, Kaisa.

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search
%d bloggaajaa tykkää tästä: