skip to Main Content

Ei yksi ihminen voi kantaa koko maailman tuskaa harteillaan – se on meidän jokaisen tehtävä: arjen ilmastohaaste paremman huomisen puolesta

  • Suomeksi
  • In English

 

“Ei meidän suomalaisten valinnoilla ole mitään merkitystä.”

Maailman paskin tekosyy.

Kyllä valintojen tekeminen on ihan joka ikisen ihmisen vastuulla, koti- ja asuinmaasta riippumatta.

 

Minun ei varmaan tarvitse erikseen kertoa, miksi ilmastonmuutos on nyt kaikkien huulilla. Minun tuskin tarvitsee selittää, mitä kaikkien aikojen kauhistuttavin ilmastoraportti vuosimallia 2018 pitää sisällään. Jos olet jotenkin onnistunut välttymään ilmastokohulta, voit lukea siitä täällä, täällä ja täällä.

Noin alkajaisiksi.

Mitä tarvitsee ja mitä haluan kertoa tulee tässä: muutos asuu meissä, ja meidän jokaisen valinnoilla on väliä.

Myös meidän suomalaisten.

 

 

Ota vastaan arjen ilmastohaaste: 10 ilmastolupausta paremman huomisen puolesta

 

 

Nyt on aika katsoa peiliin. Minun. Sinun. Jokaisen.

Ihmisten välinpitämättömyys ympäristöä kohtaan on suorastaan pelottavaa. Jo se osa siitä, minkä näen, kun oikaisen lähimetsän poikki tai käyn tonkimassa suppilovahveroita kangaskassini pohjalle.

Vain reilu viikko sitten kannoin metsästä kotiin muovipussillisen lamppuja ja pattereita, jotka joku on vaivalla keskelle metsää kiikuttanut. Luit ihan oikein. MUOVIPUSSILLINEN LAMPPUJA JA PATTEREITA. Keskellä metsää. Ei minkään reitin varrella. Kaukana kenenkään kotipihalta.

 

 

Ota vastaan arjen ilmastohaaste: 10 ilmastolupausta paremman huomisen puolesta

 

 

Tuo luontoa ja ihmiskuntaa vihaava yksilö on todella nähnyt ekotekonsa eteen vaivaa. Väitän, että huomattavasti nopeampaa ja helpompaa olisi ollut kiikuttaa nämäkin patterit joka kaupan aulasta löytyvään keräyspisteeseen samalla, kun käy muutenkin ostamassa apetta henkensä pitimiksi.

Mutta ei, liian helppoa. Jostain syystä tämä epeli päätti käyttää kallisarvoista aikaansa siihen, että saisi kiikutettua patterinsa metsään, missä ne aiheuttaisivat mahdollisimman paljon harmia ja tuhoa.

Samalla sienireissulla poimin mukaani muutakin (kuin sieniä), muun muassa puoliksi poltetun New York Rangersin puseron. Muutamaa päivää myöhemmin aloitin aamuni lukemalla paikallislehdestä, kuinka täällä Raumalla jaksetaan kantaa metsään patteripussien lisäksi myös sohvakalusteita, kattotuulettimia ja jotain, mikä näyttää erehdyttävästi julkisen liikenteen kulkuneuvon wc-pöntöltä.

 

Tässä vain kaksi esimerkkiä siitä näkyvästä osasta.

Entäpä se osa, mitä en näe? Sepäs vasta pelottaakin.

 

 

Mitä voin tehdä ilmaston hyväksi? Arjen ilmastohaaste ja 10 pientä ilmastolupausta.

 

 

HEI IHMISET, OLISIKO AIKA HERÄTÄ?

 

“Miksi viitsisin paikkailla haavoja laastareilla samaan aikaan, kun päätä sahataan irti.”

 

Kopioin yllä olevan lauseen talteen jostakin kuumana käyneestä Facebook-keskustelusta. Pahoittelut tämän todenneelle keskustelijalle sanojesi törkeästä pöllimisestä kirjoitukseni tueksi, mutta kommenttisi oli niin osuva, että kiusausta oli ihan mahdotonta vastustaa.

Nyt kysymys kuuluukin: kuinka moni myöntää ajattelevansa samoin?

 

 

Ilmastonmuutos on totta. Ota vastaan arjen ilmastohaaste: 10 ilmastolupausta paremman huomisen puolesta

 

 

En minä ole mikään puhtain pulmunen, ja todistan sen teille ihan kohta. Mutta tiedän myös, ettei käänteentekevä muutos vaadi yhdeltäkään meistä täydellistä kieltäytymistä kaikista elämän nautinnoista. Joten sitä on turha käyttää tekosyynä.

On kyse valinnoista. Pienistä arjen valinnoista, joista kertyy valtava potti silloin, kun mahdollisimman moni sitoutuu pohtimaan ja muuttamaan omaa käyttäytymistään. Ja ketjureaktiosta, joka syntyy, kun meistä jokainen omistautuu omien pienten valintojensa ohessa vakuuttamaan edes yhden läheisensä tekemään samoin.

Ei sormella osoittelu ja syyllistäminen ole mikään ratkaisu. Vaikka syyllistää sopiikin niitä, jotka roskiaan vaivalla keskelle metsää kantavat. Teitä syyllistän hamaan tappiin asti ja näkisin ilomielin teidän joutuvan täydelliseen edesvastuuseen teoistanne.

Mutta me muut, jotka myös edellä mainittujen roskia sieltä metsästä kotiin kannamme, meille omilla aivoillamme ajatteleville riittää kannustaminen. Rohkaiseminen pieniin tekoihin ja harmittomilta tuntuviin arjen valintoihin, jotka pitkässä mittakaavassa katseltuna saavat aikaan sen todellisen muutoksen.

 

 

Suomalainen luonto on pelastamisen arvoinen. Ota vastaan arjen ilmastohaaste. Suomalainen sienimetsä on pelastamisen arvoinen. Ota vastaan arjen ilmastohaaste ja tee 10 ilmastolupausta.

 

 

Matkabloggaajan synnintunnustus

En minä ole mikään malliesimerkki, kaikkea muuta. Mutta yritän parhaani ja vastedes vielä enemmän.

Syön lihaa. Enkä pysty siitä kokonaan luopumaan. Rakastan kuumia pitkiä suihkuja erityisesti silloin, kun olen umpijäässä. Ja koska olen palelluttanut kakarana sormeni ja varpaani, olen jäässä aika usein.

Teen lentäen useamman kuin yhden tai kaksi matkaa vuodessa. Tapana on vieläpä ollut lentää niin halvalla kuin mahdollista. Vaikka yleensä suosin suoria lentoja ja matkustan lähinnä Euroopan rajojen sisäpuolella, tämän vuoden lentoni ovat olleet pahinta mahdollista laatua: Kahden lyhyen lennon kautta Färsaarille. Kahden lyhyen lennon kautta Saksaan. Ja vajaan kolmen viikon kuluttua lennän kolmella lennolla Uuteen-Seelantiin. Kun tähän saldoon lisää vielä paluumatkat, nousee niskavillat vähemmästäkin pystyyn.

Mitä olen mennyt tekemään?

 

 

Matka Färsaarille upea, mutta mikä oli sen todellinen hinta? Arjen ilmastohaaste ja 10 ilmastolupausta.

Elokuinen matka Färsaarille oli yksi elämäni upeimmista. Mutta mikä oli sen todellinen hinta?

 

 

En ole kuitenkaan pahin esimerkki.

 

Kierrätän, ja kannustan siihen myös muita. Vien roskat sinne, minne ne kuuluu, ja kannan luonnosta muiden roskia pois. Pyöräilen ja kävelen kaupunkiajon sijaan. Kotimaassa matkustan pääsääntöisesti bussilla.

Kun matkustan lentäen, teen sen lähinnä Euroopassa (tulevaa Uuden-Seelannin-matkaa lukuun ottamatta – mutta vaikka aionkin kyseisen matkan taittaa, olen ottanut tästä opikseni). Kohteessa en ajele taksilla tai edes julkisilla, vaan kävelen paikasta toiseen pidemmät välimatkat poislukien.

En osta muovipusseja tai turhia muovipulloja, vaan kannan aina matkassa mukana reppua tai kangaskassia sekä omaa juomapulloa tai juomarakkoa. En osta tai tilaile halpiskamaa tai jos niin teen, teen sen aniharvoin ja käytän ostamani tuotteet tiensä päähän.

Vihreään sähköön vaihdoin jo vuosikausia sitten. Nyt olen vihdoin saanut liimattua pitkään puuttuneen “ei mainoksia” -tarran postilaatikkoni kanteen.

 

 

Ota vastaan arjen ilmastohaaste: 10 ilmastolupausta paremman huomisen puolesta

Pyörämatkailu on ekologista reissaamista parhaimmillaan. Lue aloittelijan opas pyörämatkan suunnitteluun.

 

 

Syyttävät sormet osoittavat nyt lentomatkustajia. Kyllä, lennot ovat liian halpoja ja ihmiset matkustavat turhaan. En pureudu tähän tässä kirjoituksessa sen tarkemmin, sillä aihe on ihan kokonaan omansa arvoinen. Tämän kirjoituksen tarkoitus on HERÄTTÄÄ ihmiset niihin pieniinkin tekoihin, joilla on merkitystä.

Tottahan toki lentämisen vähentäminen ja jokaisen lentolippuostoksen harkitseminen entistä tarkemmin kuuluu näihin tekoihin. Jokaisella väliin jätetyllä lennolla on merkitystä.

Mutta vaikka lentäminen loppuisi tähän pisteeseen eikä yksikään lentokone enää koskaan nousisi ilmaan, ei maapallon tila parane, ellei ihmisten jokapäiväinen käytös muutu. Jos ei mikään muu muutu.

MEIDÄN ON MUUTUTTAVA.

 

 

Ota vastaan arjen ilmastohaaste: 10 ilmastolupausta paremman huomisen puolesta

 

 

Arjen ilmastohaaste ja minun 10 ilmastolupaustani

On ehkä naiivia ajatella, että saisin tällä kirjoituksella herätettyä jonkin sortin kansanliikkeen, joka saisi ihmiset pohtimaan omia arkisia valintojaan ja puhumaan niistä myös läheisilleen. Meillä niin kutsutuilla vaikuttajilla on kuitenkin vastuumme, enkä minä aio laistaa omastani.

Jos saan edes yhden ihmisen kääntämään kelkkansa, on se parempi kuin ei yhtään. Ja siksi haluan heittää sinua arjen ilmastohaasteella, jotta sinäkin sitoutuisit tekemään 10 ilmastolupausta.

 

Tässä omani:

1 – Aina, kun astun ovesta, pidän huolen, että mukanani on ylimääräinen pussi, jonne voin kerätä metsästä löytyneet roskat. Sillä ikävä kyllä en muista yhtäkään metsäretkeä, jolla en olisi roskan määrää kauhistellut. Siitäkin huolimatta roskapussi on tähän asti unohtunut matkasta.

2 – Käytössäni on jo kestohedelmäpussi ja oma juomapullo. Seuraavaksi aion hommata itselleni termarimukin, jonne vastedes pyydän valmistamaan ostamani take away -kahvit. Samalla sitoudun miettimään ja etsimään entistä enemmän eri tapoja, joilla voisin minimoida elämästäni kaiken kertakäyttöisen.

3 – En tältä istumalta lupaa lopettaa lihan- ja maitotuotteiden kuluttamista kokonaan, mutta lupaan vähentää sitä rankalla kädellä. Syön lihaa vain kerran päivässä kolmen sijaan ja pidän entistä enemmän kokonaan lihattomia päiviä.

4 – Valitsen entistä useammin jalat, polkupyörän ja julkisen kulkuvälineen oman auton sijaan aina, kun se suinkin on mahdollista. Myös sateella ja tuulella.

5 – Pidän entistä tarkempaa huolta, etteivät laturini lataa ilmaa ja valoni valaise tyhjää huonetta. Sammutan suihkun saippuan ja shampoon levittämisen ajaksi. Tuuletan vaatteitani enemmän ja pesen vasta, kun ne ovat oikeasti likaisia.

6 – Valitsen entistä useammin luomua, sesongin tuotteita sekä kotimaisen ulkomaisen sijaan, vaikka se maksaisikin vähän enemmän. Asioin useammin REKO lähiruokaringissä ja suosin paikallisia tuotteita (löydät lähimmän REKO-rinkisi Facebookista – raumalaiset löytävät sen täältä).

7 – En enää koskaan osta lentolippua vain siksi, että saan sen halvalla. Harkitsen tarkoin jokaista lentoani ja varmistan, että valitsen suorat ja mahdollisimman vihreät lennot. Etsin keinon, jolla kompensoin jokaisen lentoni aiheuttamat päästöt ja aloitan sen kompensoimalla kerralla kaikki tänä vuonna tekemäni lennot.

8 – Kiinnitän huomiota majoitukseni hiilijalanjälkeen – myös kotimaassa matkaillessa – jo ennen varaamista enkä vasta silloin, kun jo majoitun kohteessa.

9 – Sitoudun antamaan ääneni puoluekannasta piittamatta sille ehdokkaalle, joka ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan ja lupaa toimia sen torjumiseksi.

10 – Vaikka ulkomaanmatkoista tarinointi tässä blogissa jatkuukin, kannustan entistä enemmän teitä lukijoita kotimaanmatkailuun ja lähimatkailuun. Matkailun vastuullisuus tulee olemaan entistä näkyvämpi osa tämän blogin sisältöä. Sanovat, että kertaus on opintojen äiti.

 

Ensi vuonna tulen joka tapauksessa lentämään entistä vähemmän ja matkustamaan lähellä vieläkin enemmän. Tähän liittyy läheisesti eräs pieni paljastus, joka saa odottaa julkistustaan vielä pienen hetken. Se on nimittäin ihan kokonaan toinen aihe ja tarina.

 

Sitä ennen haluan kuulla sinun arjen ilmastolupauksesi. Itse valitsemasi pienet arkiset teot, joiden muuttaminen päivittäiseksi tavoiksi ei vaadi liikoja meiltä keneltäkään: Vihreään sähköön vaihtaminen. 1-3 viikottaisen kasvisruokapäivän pitäminen. Valojen sammuttaminen huoneesta poistuessa. Entistä tarkempi kierrättäminen. Turhan krääsän ja kertakäyttömuodin ostamisen lopettaminen. Kotimaisuuden ja paikallisuuden suosiminen. Vesihanan sulkeminen hampaiden harjauksen ajaksi. Muovipusseista luopuminen.

 

Ja siksi haluankin haastaa JUURI SINUT

 

1 – Valitsemaan 10 pientä arjen tekoa, jotka muutat pysyvästi.

2- Kertomaan siitä lähipiirillesi ja taivuttamaan edes yhden tuttavasi tekemään samoin.

 

Jos tuntuu siltä, ettet keksi ainuttakaan, voit hakea inspiraatiota Sitran sivuilta löytyvästä listauksesta “100 fiksua arjen tekoa”.

 

Älä siis enää ajattele, ettei sinun valinnoillasi ole väliä. Kyllä niillä on, sillä valinnoistaan voi olla vastuussa vain ihminen itse. Ja meitä on tällä pallolla yli 7,6 miljardia.

Ongelma onkin, miten tavoittaa ihmiset ja saada heidät ymmärtämään. Voisitko sinä tämän jutun lukemisen jälkeen päättää, että tästä lähtien teet edes 10 asiaa toisin ja rohkaisisit samaan myös sukulaisia, ystäviä ja naapureita?

Ehkä voisit auttaa tavoittamaan lisää ihmisiä vaikkapa jakamalla tämän jutun? Jos sinulla on oma blogi, ehkäpä voisit julkaista omat ilmastolupauksesi ja kannustaa lukijoitasi pohtimaan omiaan? Ehkäpä voisit kertoa omista lupauksistasi tämän jutun kommenteissa tai vaikkapa Instagramissa #arjenilmastohaaste-tägillä?

 

On aika lopettaa tyhjä puhe ja tehdä, kuten olemme jo vuosikausia väittäneet tekevämme. On ihan ok ystävällisesti huomauttaa, kun näet jonkun roskaavan, huudattavan autoa tyhjäkäynnillä turhaan, tilaavan pakettikaupalla parin euron kertakäyttömuotia valtamerten takaa tai kiikuttavan vanhat kenkänsä väärään roska-astiaan. Mitä useamman ihmisen me saamme ymmärtämään ja muuttamaan tapansa, sen paremmat mahdollisuudet meillä on jättää tästä pallosta jotakin myös jälkipolville.

Jos et usko minua, usko vaikka Madventuresin Rikua, jolla on huomattavasti minua enemmän some-uskottavuutta ja joka avaa numeroiden kera tässä artikkelissa sitä, millainen voima joukolla on.

 

Jopa suomalaisella.

 

 

 

Tallenna arjen ilmastohaaste Pinterestiin:

Ilmastonmuutos on totta ja vastuullinen matkailu tärkeämpää kuin koskaan. On aika lopettaa tyhjä puhe ja tehdä asialle jotain. Ota vastaan arjen ilmastohaaste ja tee 10 ilmastolupausta paremman huomisen puolesta.

 


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

Liity Dream Streamiin

Mikä ihmeen Dream Stream? Lue lisää!

This Post Has 14 Comments
  1. Kiitos linkityksestä! ❤

    Ja aivan erityinen kiitos erinomaisesta ulostulosta! Nämä ovat tärkeitä päätöksiä, ja kuten sanot, meillä kaikilla on vastuu. Vastuuta ei voi ulkoistaa eikä siirtää.

    Minulta tulee vielä toinen kirjoitus aiheesta, siinä täytyykin kirjoittaa myös muusta kuin lentämisestä, jonka tuossa linkittämässäsi jutussa otin tarkoituksella ainoana esiin.

    1. Kiitos, Johanna. Ja mulla on juurikin vastakkainen tilanne. Kirjoitain jossain vaiheessa lentämisestä oman juttunsa. Tästä tuli jo ilmankin niin pitkä, että lentämisen sotkeminen isommin näihin arjen pieniin tekoihin olisi räjäyttänyt koko jutun ihan jäätäviin mittoihin. Ehkäpä sun tulevassa jutussa on mukana ilmastolupaus…? 😉

      Ja vastuusta, olet ihan oikeassa. Mua kyllästyttää kuulla tuota samaa “ei meidän suomalaisten teoilla ole merkitystä” -purnausta. Suomalaiset kuluttavat moninkertaisesti monen muun maan kansalaisiin nähden ja kuten todettu, vastuu on ihan jokaisella, kotimaasta riippumatta.

      Ihan hävettää, että itsekin havahduin erityisesti näiden lentojen suunnitteluun liian myöhään. Esimerkiksi Uuden-Seelannin-lentoja varatessa en edes katsonut vaihtojen määrää. Hinta se oli, mikä hullaannutti. Ja tietysti oma unelmakohde. Vastedes ostokäyttäytymiseni on monessa eri suhteessa vastuullisempi.

  2. Pyrin syömään koko ajan kasvispainotteisemmin, vältän turhia ostoksia ja suosin suoria lentoja. Eniten olen huolissani niistä suomalaisista, jotka kieltävät ilmastonmuutoksen täysin. Matkabloggaajista 99 % vaikuttaa tosi vastuuntuntoisilta ja lentokoneita kehitetään ympäristöystävällisempään suunaan.

    1. Kiitos kommentista, Helena. Olen samaa mieltä sun kanssa ilmastonmuutoksen kieltäjistä, ja siinä on yksi syy tähän postaukseen. Mediassa asiasta on kirjoitettu niin paljon, että tuskin yksi uusi uutinen enää näiden “kieltäytyjien” päätä kääntää. Siksi sen töytäisyn olisi tultava lähipiiristä, sukulaiselta tai ystävältä, johon luotetaan. Jos ei kulunut kesä ollut merkki ilmaston lämpenemisestä, niin en tiedä mikä olisi.

  3. Kiitos, että sinäkin nostit aiheen esiin, ja todella intohimoisesti. Isosti tsemppiä lupausten täyttämiseen! 🙂 Olen hihhuloinut jo pitkän aikaa, mutta aina on parannettavaa. Elän jo kaksiossa kämppiksen kanssa, menen julkisilla kouluun ja töihin ja käytän lentokoneen sijaan useimmiten bussia ja junaa sekä olen puputtanut kasvisruokaa jo vuosikausia, mutta voin luvata yhden ison asian: äänestää ehdokasta, joka tekee kaikkensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja nostaa ilmastoa tärkemmäksi vaaliteemaksi eduskuntavaaleissa miten vain pystyn ja kykene. Yksittäisten ihmisten valinnoilla on väliä, mutta politiikkaa on muutettava niin, että päätökset tehdään ilmastoa eikä taloutta ajatellen. Tarvitaan iso muutos, mutta pystymme kyllä siihen yhdessä.

    1. Kiitos Sunna. Tosiaan, aina löytyy jotain parannettavaa, ja senkin vuoksi olisi ihana kuulla toisten ilmastolupauksia, että niistä voisi ottaa lisää vinkkejä omaankin arkeen. Ja politiikasta olen tismalleen samaa mieltä. Syyllistäminen on turhaa myös siksi, ettei se toimi. Nyt tarvitaan ison tason päätöksiä ja sääntelyä, mikä saa meidät kelvottomat ihmiset ruotuun.

      Seuraava kysymys kuuluukin, mistä voi tietää, että ehdokas todella seisoo sanojensa takana eikä vain latele kauniita sanoja ilmaston puolesta saadakseen muun muassa tämän adressin allekirjoittaneiden tällä hetkellä reilun 10 000 suomalaisen äänet itselleen: https://www.adressit.com/suomalaisten_poliitikkojen_ja_aanestajienon_otettava_ilmastonmuutoksen_torjuminen_vakavasti

  4. Vaihdan kestokasseihin, vältän lihan ylensyöntiä, vihreää lentomatkailua. Söpöä pikku puuhastelua ja arjen kivaa viherpesua! Jos et ole huomannut, samaa shaibaa on jauhettu ainakin 20 vuotta ja…yllätys yllätys -mikään ei ole muuttunut! Päinvastoin, maapallon kaukaisimmatkin luonnonvarat on kaupattu ja kuola valuen odotellaan napajään sulamista että päästään poraamaan öljyä. Suomessa kokonaan luonnontilaista metsää ei enää ole ja varttunutkin metsikkö alkaa olemaan harvinaisuus. Oma versioni menisi näin: Kelvottomat yritykset ruotuun! Miksi ympäristön pilaaminen on toisille sallittu ja toisille ei? Esimerkkinä: UPM:n Uruguayn tehdas suoltaa jätevettä hervottomia määriä lähivesistöihin. Kukaan eikä mikään saa sontaajaa kuriin, ei edes naapurivaltio Argentiina! Tavan tallaajan pitää täällä Pohjolan perukoilla käyttää huomattavia summia omien päästöjensä kuriin saamiseen. Onko oikein? Ja aina vaan pahenee: kelvottomat yritykset ovat keksineet viherpesun: kestävästi tuotettua palmuöljyä, reilun kaupan hervottoman halvat ruusut. Kumpikaan esimerkeistä ei ole millään tavalla reilua tai edes kestävää. Mitä siis tehdä? Ympäristölainsäädäntö kuntoon! Pekka Perä sai ympäristön turmelemisesta puoli vuotta ehdollista vankeutta, talvivaara yrityksenä 0,5 milj.€ sakot. Istumaan ei Perä joudu eikä sakkoja makseta kun ei kyseistä yritystä enää ole. Veronmaksajat kustantavat pahimpien sotkujen maksun (kaikkea ei saada edes puhdistettua). Ja mitä tapahtuu Sotkamossa Terrafame jatkaa kaivoksella tahkoten rahaa (elo-syyskuun liikevoitto 4,7 milj.€) Onko oikein?

    1. Kiitos kommentista, Perttu. Mutta usko tai älä, tällä “arjen kivalla viherpesulla” olisi valtava merkitys tämän pallon tolan kannalta, kun se olisi sääntö eikä poikkeus. Me päästiin jälleen kerran tähän “ei meidän suomalaisten tartte” -aiheeseen. Tässä nyt vaan toistelen itseäni kanavasta toiseen, mutta maarajat olisi syytä unohtaa, kun puhutaan koko maapallon tilanteesta. Ja jos nyt välttämättä halutaan puhua nimenomaan suomalaisista, niin me kulutetaan ja ostetaan ulkomailta aika lailla enemmän moneen muuhun maahan verrattuna. Suomen ylikulutuspäivänä WWF julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin, että jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, maapalloja tarvittaisiin noin neljä kappaletta. Jos sekään nyt edes riittäisi.

      Vastatakseni (retoriseen) kysymykseesi, ei tietenkään ole oikein, että yksi saisi saastuttaa ja toinen ei. Ei tietenkään ole oikein, ettei yrityksiä ole laitettu ruotuun. Ympäristölainsäädäntö on tosiaan saatava kuntoon ja päättäjiin ihmisiä, jotka ottavat muutoksen asiakseen. Ja tadaa – näin me ollaan palattu tavallisen ihmisen valintoihin, sillä me tavikset ollaan täällä niitä, jotka äänestämällä päättää, ketkä siellä puikoissa ohjastavat.

      1. Viherpesu tarkoittaa toiminnan naamioimista ympäristö/luontoystävälliseksi. Eli tehototannosta tai peräti ympäristöä huomattavasti tuhoavasta toiminnasta tehdään ympäristöystävällistä valheellisilla väitteillä. Esimerkkinä Nesteen biodiesel; kuluttajalle myydään ympäristöystävällistä vihreää polttoainetta vaikka todellisuudessa se on valmistettu palmuöljystä joka taas on kasvatettu entisen sademetsän alueella.

        Missään kohtaa kirjoituksessani en väittänyt että suomalaisten ei tartte mitään tehdä! Kirjoitukseni pointtina oli herätellä ajattelemaan; miksi ympäristöystävällinen tuote on tehty vaihtoehdoksi? Miksei se voisi olla pakollista? Miksi se pitää valita?

        Miksi kuluttajan roolia koko ajan ylikorostetaan? Ei tavanpulliaisella voi olla sellaista tietomäärää käytettävissä (mikä minulla on ympäristöalan osaajana) mikä tarvitaan nykyisin kulutustuotteita valittaessa kun halutaan suosia ympäristöystävällisiä tuotteita. Ja ympyräsulkeutuu kun taas päästään viherpesuun. Osa sinulle ympäristöystävällisinä myydyistä tuotteista ei ole sitä mitä ajattelet niiden olevan. Päinvastoin ne tuhoavat ympäristöä ja palmuöljyn ollessa kyseessä mukaan tulee myös ihmisoikeusloukkaukset.

      2. Kiitos kun palasit jatkamaan keskustelua. Mutta. Aloitit edellisen kommenttisi sanoilla “Vaihdan kestokasseihin, vältän lihan ylensyöntiä, vihreää lentomatkailua. Söpöä pikku puuhastelua ja arjen kivaa viherpesua!” Ja nimenomaan tähän viittasin omassa vastauksessani.

        Eihän näin tule koskaan tapahtumaan, mutta entäs JOS kaikki maailman muovipusseja ostavat, lihaa ylensyövät ja paljon lentävät ihmiset vaihtaisivat kestokassiin, vähentäisivät lihan osuutta päivittäisestä ruokavaliosta 50-75% ja lopettaisivat turhan lentämisen, lentäisivät suorilla ja vihreämmillä lennoilla ja kompensoisivat lentonsa. Eikö sillä muka olisi mitään merkitystä maapallon kannalta? Jos ei, niin miksi me sitten edes vaivaudumme yrittämään?

        Edellisessä kommentissani myös viittasin tähän vaihtoehtoisuuteen, minkä sinäkin vastauksessasi nostit esiin, eli näiden ympäristöystävällisten tekojen ja valintojen tosiaan pitäisi olla sääntö eikä poikkeus = niiden pitäisi olla pakollisia ja laissa säädettyjä, ei huonon valinnan halvempia ja houkuttelevampia vaihtoehtoja.

        Meni tässä nyt puurot ja vellit osittain sekaisin tai ei, juuri tällaista keskustelua toivoinkin herätteleväni. Mainitsitkin, että tiedät ammattilaisena näistä asioista hyvin paljon taviksia, kuten minua, enemmän. Ja tämä sinun edellinen kommenttisi varmasti (tai ainakin toivottavasti) avaa monen minun kaltaiseni lukijan silmiä. Ei me tavalliset kuluttajat osata kyseenalaistaa meille vihreäksi väitettyjen tuotteiden ympäristöystävällisyyttä. Me uskomme, että se on vihreä valinta, kun meille niin sanotaan. Onko meilä vaihtoehtoja, kun emme ole asiantuntijoita?

        Eli kiitos, että toit tämän näkökulman esiin. Juuri tämänlaisia pointteja toivoinkin keskustelussa nousevan esiin – jotta me tavalliset pulliaiset voitaisiin oppia enemmän ja ymmärtää paremmin – ja sen myötä myös tehdä ja valita paremmin.

  5. Ja mikäli viherpesu enemmänkin kiinnostaa niin Ylen tarjonnasta löytyy “vihreä valhe” dokumentti. Se käsittelee pääosin palmuöljyä. Kannatan kaupassa käyntiä katsomisen jälkeen. Kannattaa katsastella kuinka monesta tuotteesta löytyy palmuöljyä. Varoitus! Saattaa aiheuttaa pahoinvointia. Ja mikäli kiinnostaa miten asiat täällä meillä hoidetaan, suosittelen metsäkeskustelun seuraamista. Ilmastonmuutoksen torjumisesta on napattu vain yksi osa-alue (hiilinielu) ja se on valjastettu oman agendan eteenpäin viemiseen. Ketkä ovat napanneet? -Metsäteollisuus. Miksi? -jotta jatkossa saataisiin jatkaa samaa metsäntuhoamista jota siis kutsutaan myös liiketoiminnaksi. Miten he sen tekevät? Viherpesulla naamioidaan megaluokan hakkuumäärät ilmaston kannalta hyödyllisiksi väittämällä että hoidetuissa metsissä puusto alkaa kasvamaan ja samalla varastoimaan hiiltä solukkoihinsa eli toimimaan hiilinieluina. Miten tämä on väärin? -Metsässä hiilen kierto ei rajoitu ainoastaan puustoon. Puuston lisäksi hiiltä on ilmassa sekä maaperässä. Näistä kolmesta eniten hiiltä on sitoutunut maaperään. Kun alueelta poistetaan puusto, maanpinta paljastuu ja sinne sitoutunut hiili alkaa vapautumaan auringon energian ja maaperän mikrobien toiminnan vaikutuksesta. Toki tilannetta korjaa se että kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia puita mutta negatiiviseksi sen tekee se seikka että puustosta saatavasta sellusta valmistetaan nopeasti hajoavia tuotteita kuten paperia. Paperi hajotessaan vapauttaa hiilidioksidia. Eli tiivistettynä; Suomen metsäkeskustelu pyörii ainoastaan hiilinielujen ympärillä, hiilivarastot (maaperä, suojeltu puusto) on tarkoituksella jätetty pois keksustelusta koska ne eivät tuota rahallista voittoa kenellekkään.

    1. Ensinnäkin kiitos katseluvinkistä, tsekkaan tämän ehdottomasti. Ja toinen kiitos mielenkiintoisten näkökulmien avaamisesta. Tämä on tosissaan aihe, joka kiinnostaa, mutta johon omalla tietotasollani on tosi vaikea kommentoida oikeastaan yhtään mitään. Tarkoituksena on kuitenkin perehtyä tähänkin aiheeseen paremmin. Mahtaisikohan sulta löytyä hyvää ja silmiä avaavaa dokkarivinkkiä myös tähän metsäkeskusteluun liittyen?

  6. Hyvä aihe. Aion myös jatkaa matkailua junilla, Suomesta pääsee esim. lautalla Ruotsiin ja sieltä junilla pitkiäkin matkoja jos vaihtaa junaa. Juna on myös nopeampi kuin bussit tuolla reitillä. Muistan kun meillä oli lapsena koulussa roskankeruupäivä jolloin lapset keräsivät koulun viereisestä metsästä roskia pois. Roskia kyllä riitti todella paljon. Aion myös jatkossa miettiä yhä tarkemmin matkakohteet joissa haluan käydä, mihin haluan palata ja mihin en

    1. Itse asiassa päästöjä ajatellen laivalla matkustaminen on lentämistä pahempi vaihtoehto. Tosin siihenkin vaikuttaa moni asia. Tässä Adalmina’s Adventures -blogin jutussa on tätä päästöasiaa avattu oikein urakalla: http://adalminasadventures.com/lentomatkailun-paastot-ja-mita-niille-tulisi-tehda/

      Mun mielestä tässä keskustelussa pitää kuitenkin huomioida aika paljon muutakin kuin pelkkä lentäminen, mikä oli yksi koko tämän postauksen pointeista. Tuntuu vaan siltä, että mitä tahansa tekeekin, keskustelu kääntyy aina siihen lentämiseen. Ihan kuin lentäminen yksin olisi syy siihen tilanteeseen, mihin me ollaan tämä kotipallomme ajettu.

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search
%d bloggaajaa tykkää tästä: