skip to Main Content

Matkapäiväkirja | Ensimmäinen ajopäivä ja totuus Uuden-Seelannin säästä

  • Suomeksi
  • In English

Tiistai 20. marraskuuta, 2018
Reitti: Auckland – Thames – Coromandel – Whitianga
Ajomatka: 193 km

Missasitko Uuden-Seelannin matkapäiväkirjan prologin? Kuukausi Uudessa-Seelannissa: alkusanat (ja -säädöt) löytyy täältä.

 

Kahden Aucklandissa vietetyn yön jälkeen oli aika aloittaa varsinainen automatka Uuden-Seelannin ympäri. Olin odottanut tämän road tripin alkua erityisen innokkaasti, sillä vaikka autoilemmekin matkoillamme ahkerasti, tämä olisi ensimmäinen matka reissupakun kanssa. Olen haaveillut omasta reissupakusta jo vuosia (siis jo paljon ennen kuin ilmiöstä tuli superhip ja cool), ja koska kuukauden Uuden-Seelannin-matkan aikana saisimme kokemusta kahdesta eri pakutyypistä, tämä oli minulle opintomatka parhaasta päästä.

Agnès oli varoittanut meitä moneen otteeseen Uuden-Seelannin pitkistä etäisyyksistä ja niiden koluamiseen kuluvasta kohtuuttoman pitkästä ajasta. Jatkuvien varoituksen kohteena oli myös Uuden-Seelannin sää. Vaikka Suomessa lähdön hetkellä talvi kolkutteli ovella, pallon toisella puolella kevät oli kääntymässä kesäksi, eikä olisi mitenkään tavatonta kokea neljää vuodenaikaa yhden tunnin sisään.

Ja sen me saimme todistaa jo ennen kuin ehdimme saada ensimmäistä reissupakua pyllyjemme alle. Agnèsin luota Aucklandin Meadowbanksista lähtiessä aurinko helli kirkkaalta taivaalta. Parinkymmenen minuutin päästä Travellers Autobarnin vuokra-autovarikolla saimme niskaamme reissun ensimmäisen raekuuron.

Tervetuloa Uuteen-Seelantiin!

 

Kokemuksia Uuden-Seelannin autovuokraamoista: Travellers Autobarn

 

Reissun eka peukku: Travellers Autobarn

Ehkä ihmettelet, miksi aioimme vaihtaa autoa kesken matkan? Lyhyesti syy tulee tässä: meillä oli paluumatkaa varten (paluumatka = eteläsaaren Christchurchista takaisin pohjoissaarella sijaitsevaan Aucklandiin) varattuna ilmainen siirtoauto, joita voi bongailla transfercar-nimiseltä sivustolta. Ja kuten jälkeenpäin selvisi, aika monelta muultakin sivustolta. Mutta siirtoautotarinankin aika tulee vielä.

Meidän alkuperäisenä haaveena oli löytää useampikin auto siirrettäväksi, mutta valitettavasti meitä ei onnistanut päivämäärien kanssa. Toiveikkaan odottelun vuoksi ensimmäisen reissupakun varaaminen jäi viime tippaan, ja se löytyi lopulta Rankers-sivuston kautta Travellers Autobarn -nimiseltä firmalta. Meillä ei luonnollisestikaan ollut mitään kokemuksia Uuden-Seelannin autovuokraamoista, joten olimme netistä ja Facebook-ryhmistä löytämiemme arvioiden armoilla. Varasimme reissupakun vasta viime hetkellä, siis noin viikon ennen lähtöä, ja moni autovuokraamo tarjosi jo pelkkää eioota.

Travellers Autobarn sai meiltä matkan ensimmäisen ison peukutuksen. Vaikka autoa noutaessa kävi ilmi, että Rankers-varaussivusto oli sössinyt ostamamme autovakuutuksen, saimme reissupakun käyttöön nopeasti vakuutuksineen päivineen. Mikä parasta, tehokas ja aivan ainutlaatuisen erinomainen asiakaspalvelija sai meidät hyvin tyytyväisiksi asiakkaiksi antamalla meille muutaman sadan euron edestä etuuksia, kuten retkituolit, lämmittimen sekä mojovan alennuksen one-way feestä eli lisämaksusta, jonka vuokraamot veloittavat, jos haluat palauttaa auton eri kaupunkiin kuin mistä sen vuokraat.

Ja koska kyseinen reissupaku toimi kulkuvälineenämme ja kotinamme 18 päivän ajan ilman pienintäkään ongelmaa, voi lämpimästi suositella Travellers Autobarnia myös muille.

Samaa en voi valitettavasti sanoa Rankers-sivustosta. Reissun aikana kasaantuneita luottokorttikuitteja läpi käydessä näyttää siltä, ettei Rankers hyvittänytkään meille vakuutusmokaansa, vaan päädyimme maksamaan kahdesta täydestä autovakuutuksesta yhdelle autolle. Vaikka uskonkin siihen, että hyvittävät vielä tuplamaksun kuten alun perinkin lupasivat, voin suositella kyseistä sivustoa autovuokraamoarvioiden suhteen mutta autoa en heidän kauttaan enää vuokraisi.

Niinpä niin, oli kyseessä hotellihuone tai vuokra-auto, parempi vaan asioida ilman välikäsiä suoraan kyseisen yrityksen kanssa.

 

Matkapäiväkirja | Ensimmäinen ajopäivä ja totuus Uuden-Seelannin säästä

 

Reissun toka peukku: i-SITE!

Toinenkin Agnèsilta saatu vinkki saatiin todistaa toteen heti ensimmäisellä pysähdyksellä Thamesin kaupungissa matkalla Coromandelin niemimaalle. Joka kaupungista, turistikohteesta ja lähes joka kylästäkin löytyvä turisti-info eli i-SITE on Uudessa-Seelannissa autoilevan paras ystävä (Campermate-sovelluksen ja offline-karttojen lisäksi – usko pois, tulet tarvitsemaan niitä molempia ja nimenomaan offline-tilassa).

Mikään sovellus tai offline-kartta ei kuitenkaan päihitä niitä ajantasaisia tietoja ja neuvoja, mitä saat i-SITE-infojen avuliaalta henkilökunnalta. En pitänyt kirjaa, mutta uskaltaisin väittää, että puhun vähintään kahdenkymmenen i-SITEn kokemuksella.

Tässä vielä yksi syy piipahtaa i-SITEssa aina kuin mahdollista: matkavinkkien ja prosyyrien lisäksi jokaisessa i-SITEssa on siisti ja ilmainen vessa! Toisaalta ilmaisia (ja pääsääntöisesti siistejä) julkisia vessoja on Uudessa-Seelannissa ihan kaikkialla niin paljon, että niiden määrä oli ehkä koko kuukauden reissun suurin yllätys.

 

Uuden-Seelannin sää voi muuttua hetkessä - Kuukausi Uudessa-Seelannissa autolla

 

Meillähän ei ollut hajuakaan, minne Coromandelin niemimaalla ensimmäisenä autoilupäivänämme haluaisimme tai kannattaisi mennä. Coromandelin tunnetuimmat nähtävyydet Cathedral Cove ja Hot Water Beach jäisivät auttamatta seuraavan päivän ohjelmaksi. Meillä oli katsottuna Campermate-sovelluksesta pari lupaavalta kuulostavaa ilmaista leiripaikkaa Whitiangassa Coromandelin niemimaan toisella puolella, mutta ajomatka sinne oli karttojen ja laskureiden mukaan hurjasti pidempi verrattuna siihen, miltä etäisyys kartalla vaikutti. Juuri tästähän meitä oli varoitettu.

Ilman i-SITEn asiakaspalvelijan vinkkiä emme olisi ikinä uskaltaneet ottaa oikoreittiä sademetsän läpi. Kyseessä oli tie, jonne asuntoautolla tai edes isommalla reissupakulla ei olisi mitään asiaa, mutta meidän kompaktille Toyota Hiace Hi-Topille tie olisi lähes leikkiä vain (joskin hidasta sellaista).

Ja onneksi otimme ja oikaisimme. Sillä upean Waiau Falls -vesiputouksen lisäksi löysin Uudesta-Seelannista heti ensimmäisenä päivänä jotain, mitä en ollut koskaan ennen edes ajatellut: silmänkantamattomiin jatkuvia sademetsiä, joissa hehkuvat tuhannet eri vihreän sävyt.

Vai olenko ainoa, jolle matkailumedioiden luomat mielikuvat Uudesta-Seelannista pitävät sisällään lukemattomia lampaita, Pohjois-Englannin nummia muistuttavia niittyjä ja lumihuippuisia vuoristomaisemia? On aika vaihtaa mielikuvaa, sillä Uudessa-Seelannissa maisemia vallitsevat ennen kaikkea ikivihreät sademetsät ja niiden suojissa solisevat tuhannet vesiputoukset.

 

Waiau Falls - yksi Uuden-Seelannin lumoavista vesiputouksista

 

Totuus Uuden-Seelannin säästä: yksi kevät, neljä vuodenaikaa

Ensimmäisen päivän ja koko reissun tärkein opetus on kuitenkin tässä: oli vuodenaika mikä tahansa, tiedä, että Uudessa-Seelannissa sataa. Paljon. Olen kuullut, että jollain alueilla sataisi jopa 300 päivänä vuodessa, joskaan en löytänyt lähdettä, joka todistaisi tämän väitteen varmaksi faktaksi. Sen sijaan löysin sääsivustoja, joiden mukaan monilla Uuden-Seelannin alueilla sataa keskimäärin 170-180 päivänä vuodessa. Käytännössä siis Uuteen-Seelantiin matkustavalla on yli 50 prosentin mahdollisuus saada sadetta niskaansa.

Uuden-Seelannin kesä on kuumimmillaan tammi-helmikuussa. Kesän keskilämpötilat pyörivät juuri ja juuri 20 asteen yläpuolella, joten jos kaipaat lomaltasi hellelukemia, takuuvarmaa aurinkoa ja haluat välttää vesisateita, ÄLÄ MATKUSTA UUTEEN-SEELANTIIN.

Noin, nyt se on sanottu.

Toisaalta, säätilat ovat Uudessa-Seelannissa todella paikallisia. Samalla kun yhdessä kaupungissa sataa kaatamalla, voi naapurikaupungissa aurinko paahtaa niskavilloja. Paras sovellus säätietojen tarkkailuun on MetService, mutta sitäkin kannattaa tutkailla kriittisellä silmällä. Sadekartta on melkoisen luotettava ja erityisesti säävaroituksia on syytä seurata, mutta nekään eivät aina pidä paikkaansa. Totta puhuen, sää vaihtuu Uudessa-Seelannissa niin nopeasti, ettei taivaalle katsominenkaan aina auta.

Uuden-Seelannin säästä on hyvä tietää vielä yksi seikka: otsonikerros on Uudessa-Seelannissa lähes olematon, joten aurinkorasva ja lakki ovat ihan oikeasti tarpeen myös pilvisellä kelillä. Varaudu siis matkaan kunnon kertoimilla.

Entäs meidän ensimmäisen ajopäivän sää?

Aurinkoa ja hellettä. Rakeita. Aurinkoa ja hellettä. Sadetta. Aurinkoa ja hellettä. Lisää rakeita. Ukkoskuuro. Auringonlasku. Uusi ukkoskuuro. Vähän vielä rakeita. Kunnes kuutamo ja kirkas tähtitaivas ottivat vahtivuoron meidän ensimmäiselle reissupakuyölle Coromandelin niemimaalla, jonka nähtävyyksiin perehdytään paremmin matkapäiväkirjan seuraavassa jaksossa.

 


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

Liity Dream Streamiin

Mikä ihmeen Dream Stream? Lue lisää!

This Post Has 5 Comments
    1. Kiitos kommentista Susanna. Ja kommellukset kuuluu luonnollisesti välttämättömäksi osaksi mun matkaohjelmaa, oli matkakohteena mikä tahansa! 😅

  1. Onkohan sää ihan samanlainen, matkusti sinne Uuteen-Seelantiin sitten marras-joulukuussa tai helmi-maaliskuussa? Ja onkohan molempina ajankohtina yhtä paljon ihmisiä. Toivon tulevina viikkoina saavani selvyyttä siihen, voinko saada vuorotteluvapaan, ja sitten jos voin, pitäisi varmaan keksiä jotain tekemistä vapaalle… :D. Mitä ajankohtaa sinä suosittelisit Uuden-Seelannin lomalle?

    1. Voisin varmistaa ton sää- ja ihmistilanteen vielä mun paikallisoppaaltani eli Agnèsilta, mutta siinä mielessä siis marras-joulukuu on vielä hyvää aikaa, että silloin EI vielä ole niin paljon ihmisiä liikkeellä. Me saatiin aika rauhassa olla ja mennä koko kuukausi. Uudessa-Seelannissa koulut loppuu ja lomat alkaa joulukuun puolivälissä (eli juuri silloin kun me lähdettiin takaisin kotiin). Silloin alkaa se todellinen ryysis ja sen jälkeen kaikki paikat on pitkään täyteen buukattuina, mikäli paikallisten yrittäjien kanssa käymiäni keskusteluja on uskominen. Sen verran osaan sanoa alkuvuodesta, että koulujen lomat loppuu tammikuun lopulla ja että tammi-helmikuun vaihteessa matkat on kalliita kiinalaisen uudenvuoden takia. Mutta palaan tähän helmi-maaliskuuhun, jahka saan Agnèsin kiinni! 🙂

    2. No niin, nyt sain paikallisnäkökulmaa siihen, milloin Uuteen-Seelantiin kannattaa matkustaa. Eli vaikka säätilat nyt ailahtelee vuodesta toiseen, niin pääsääntöisesti kiireisintä aikaa on juurikin joulukuun puolivälistä tammikuun loppuun paikallisten kesälomien takia. Lämpimintä on tammi-helmikuussa (kuten tässä postauksessakin tuli todettua) ja helmikuu on pääsääntöisesti kuivin kuukausi. Helmikuu on myös suositumpi kuukausi kuin marraskuu, eli marras-joulukuussa on vähemmän ihmisiä liikenteessä (me saatiin ajella ja leikkiä turisteja aika rauhassa, kun oltiin reissussa marraskuun puolivälistä joulukuun puoliväliin). Joka tapauksessa Uuden-Seelannin turistikausi kestää marraskuusta maaliskuulle, eli sille aikavälille reissu kannattaa ajoittaa (ellei erityisesti halua luopua Suomen kesästä ja nähdä Uuden-Seelannin talvea). En tiedä, oliko tästä apua, mutta jos nyt jotain osviittaa kuitenkin. 🙂

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search
%d bloggaajaa tykkää tästä: