skip to Main Content

Pari sanaa Riku Rantalalle: tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta lähimatkailu ei ole mikään uusi ilmiö – Suomessakaan

Pyörittelen välillä silmiäni, kun luesken Riku Rantalan Hesariin kirjoittamia kolumneja. Älkää ymmärtäkö väärin – on hienoa, että kokenut maailmanmatkaaja, jolla on suuri ja vankka fanilauma ja kantava ääni, on kääntänyt ilmastoraportin julkistamisen jälkeen kelkkansa matkailun suhteen ja puhuu siitä nyt äänekkäästi. Vaikuttajilla on valtava voima oman klaaninsa keskuudessa, ja se on syytä hyödyntää.

Mutta jotkin Rikun kirjoitukset toimivat kuin halpa saippua. Lupaukset ovat kovat, toteutus ontuu. Odotukset nostetaan äärimmilleen, mutta kupla puhkeaa ennen kuin pääsee kunnolla lentoon ja haljuun pesuveteen pudotaan molskahtaen.

Arvasin jo otsikosta “Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa” tuoreimman kolumnin tekevän juuri niin, ja välttelin sen avaamista viimeiseen asti. Seurasin tapojeni mukaan silmiä pyöritellen, kuinka joka toinen tuttuni jakoi kirjoitusta somessa. En voinut enää hillitä itseäni, vaan annoin vihdoin periksi.

 

Parahin Riku, minulla on sinulle uutinen: lähimatkailu ei suinkaan ole mikään uusi ilmiö – Suomessakaan. Meillä on sille jopa ihan oma, kaunis termikin. Ja tässä blogissa sattuu olemaan lähimatkailulle ihan ikioma sivukin.

Riku ei ehkä ole ennen lähimatkaillut, mutta se ei suinkaan tarkoita, etteikö lähimatkailua olisi ennen ollut olemassa. Tai etteivätkö muut suomalaiset olisi lähimatkailleet, vaikka kolumnin naseva klikkiotsikointi niin antaakin ymmärtää.

Oikeastaan tilanne on ihan täysin päinvastainen. Oli aika, jolloin satatuhatta lentokonetta ei noussut ilmaan joka ainut päivä kyydissään matkustamollinen elämyksennälkäisiä turisteja. Tuohon aikaan näitä elämyksiä etsittiin ja löydettiinkin paljon, paljon lähempää. Mukahienojen staycation-termien turvin me vain kuvittelemme keksineemme uudelleen jotakin, mikä sukupolvia sitten oli itsestäänselvyys.

 

Kesaloma Suomessa - meloen Kylmäpihalajan majakalle

Paras reissuni? Ainakin yksi niistä on ollut viiden päivän lähiloma Kylmäpihlajan majakalla. Etäisyys kotiovelta? Noin 12 kilometriä avomeren suuntaan.

 

Mökkilomia rakastavia suomalaisia voisi jopa ajatella lähimatkailun pioneereina. Vain harvassa maassa mökkikulttuuri yltää lähellekään Suomen tasoa. Tilastokeskuksen mukaan kesähuviloita alettiin rakentaa Suomessa jo 1800-luvulla. Vaikka mökkilomailu yleistyi koko kansan huviksi vasta 1950-luvulla, ovat suomalaiset paenneet arkeaan kesämökkiensä suojiin jo parinsadan vuoden ajan. Viime vuonna julkistetut mökkitilastot kertovat, ettei valtaosa suomalaisten omistamista kesämökeistä sijaitse omistajan kotikunnassa, mutta kotimaakunnassa kylläkin. Ei kuulosta enää niin uudelta ajatukselta tuo lähilomailu, vai mitä?

Kaikkialla maailmassa kuiskitaan pienten kaupunkien, kuntien ja kylien kuolemasta. Suomessa mökkimatkailu on monen pienen paikan pelastus. Useissa mökkikunnissa asukasluku kaksin- ja jopa kolminkertaistuu kesän tullen. Paikallisille yrittäjille suomalaisten into lomailla lähellä on elinehto.

 

Vanha-Heikkilän majatalo Merikarvialla: lähimatkailukohde parhaasta päästä

Tämä majatalo on yksi kodikkaimmista ja idyllisimmistä majoituskohteista, missä olen yöpynyt. Ulkomailla? Ei sentään. Merikarvialla!

 

Tänä päivänä mökkilomailu on helppoa jopa mökittömälle. Yksityistenkin mökinomistajien huviloita ja vaatimattomia pikkumökkejä voi vuokrata yhdestä yöstä vaikka koko kesän ajaksi muutamalla klikkauksella. Mökkilomailu on kuitenkin vain yksi esimerkki monista, sillä lähimatkailijalla on valtavasti vaihtoehtoja. Yksi valitsee täyden palvelun kylpyläloman kaikilla herkuilla hotellin hienoimmassa sviitissä. Toinen saa parhaan irtioton arjen ympyröistä eristäytymällä telttoineen autioon niemenkärkeen horisonttiin painuvan auringon alle. Näiden ääripäiden väliin mahtuu maatilamatkailua, rentoja hostelleja, kotimajoitusta ja luksustelttailua (hienoja ulkomaalaisvaikutteisia termejä rakastaville sana glamping avautunee paremmin).

Täydellinen lähiloma ei vaadi edes yöpymistä, vaan se voi olla yhtä lailla yhden päivän tai iltapäivän irtiotto oman kotikaupungin museoissa ja näyttelyissä, naapuripitäjän metsäpoluilla tai vaikka lapsenomaista kirmailua kukkaniityllä. Mikä vaan toimii parhaiten, olemmehan kaikki yksilöitä.

Silti se, joka väittää, ettei omalla kotiseudulla voi päästä irti arjesta saati löytää mitään uutta ja yllättävää ei liene koskaan edes yrittänyt. Jostain kumman syystä meidän vain on helpompi katsoa kauas kuin nähdä lähelle.

 

Lähiretkeily on helppo ja halpa irrottautua arjesta.

 

Jutun alussa jo mainitsin, kuinka vaikuttajilla on oman kuulijakuntansa keskuudessa merkittävä rooli. Myös meillä bloggaajilla – ja erityisesti matkabloggaajilla – on erinomainen mahdollisuus toimia oman kotiseutumme äänitorvena ja tuoda esiin niitä hiljaisuudessa lepääviä helmiä, joista matkaoppaat ja lehdet eivät kirjoita.

Joten hyvä Riku, jatka vaan kotimaanmatkailun ja lähimatkailun tärkeydestä puhumista, sillä klaanisi on iso ja se kyllä kuuntelee. Sen voi kuitenkin tehdä ilman tyhjänpäiväistä paisuttelua ja klikkiotsikoita, jotka eivät kykene lunastamaan lupauksiaan. Sinulla riittää varmasti sanottavaa, joten anna meille kokemustesi synnyttämiä oivalluksia janoaville jotakin, mihin tarttua. Tömäkkää laatukamaa pliisun saippuaveden sijaan.

Yhtä asiaa vielä pyytäisin: suomen kielen suurena fanina ja tekstityöläisenä kaiken mahdollisen vääntäminen Jenkkilästä lainatuiksi sanamuunnoksiksi saa sydämen nyrjähtämään.

 

Hittoon staycationit – tänä vuonna lähimatkaillaan sinivalkoisesti Suomessa ja suomeksi!

 

Onhan täällä lähimatkailun kultakaivoksessa helppo huudella. Kun haluat löytää lähimatkailuhelmiä Raumalta, kannattaa matkaohjelman suunnittelu aloittaa tämän blogin Rauma-oppaasta.

*Tämän jutun yhteydessä julkaistut kuvat ovat otoksia omilta lähimatkoiltani Raumalta ja lähiseudulta. Kannattaa kokeilla.


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

Liity Dream Streamiin

Mikä ihmeen Dream Stream? Lue lisää!

This Post Has 3 Comments
  1. Itselleni lähimatkailun/kotimaanmatkailun arvostus on tullut jo kotoa. Vanhemmat ovat minua vieneet lähelle ja kauas kotimaan rajojen sisällä. Ovat opettaneet, että ei tarvitse etsiä ”hienouksia” maailmanääristä sen takia, etteikö niitä löytyisi täältä. Rakastan tutkia omia lähiseutujani ja löytää uusia kohteita. Kauniita luontokohteita, suloisia kesäkahviloita ja historiallisia paikkoja. Kerron myös mielelläni käymistäni paikoista muillekin, jotta hekin innostuisivat.

    1. Kiitos kommentista, Daphnion. Kuulostaa hyvin tutulta. Toivoisin, että kaikki vanhemmat toimisi lastensa kanssa samoin. Me ollaan kyllä käyty ulkomailla kerran vuodessa, kun olen ollut pieni (äiti oli matkatoimistossa töissä), mutta ollaan myös matkustettu tosi paljon kotimaassa aina. Isä oli rekkakuski, joka ajoi myös tilausbussikyytejä, esim. leirikoulukyytejä, joilla olin itsekin lapsena paljon mukana (vaikkei olisi ollut oma leirikoulu kyseessä). Ja kaikki nämä reissut ovat aivan varmasti vaikuttaneet siihen, mitä ajattelen kotimaan- ja lähimatkailusta tänä päivänä. Iso kiitos siis vanhemmille tästä! <3

  2. Aika Suomi-painotteista on ollut omatkin matkani. Etenkin ne, jotka on sivustolle päätyneet. Yksi niistä super-kivoista oli ajella rannikkoa pitkin Turusta Raumalle. Näki ne pienet kylät ja nähtävyydet, mitkä isoa tietä paahtaessa ei koskaan tule kohdalle.

    Eli iso peukku lähimatkailulle ja kotimaan matkailulle yleensäkin.

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search
%d bloggaajaa tykkää tästä: