skip to Main Content

Rauman salaperäinen Sammallahdenmäki – kalmisto kaukaa menneisyydestä

  • Suomeksi
  • In English

“Eihän kukaan matkusta Egyptiin ilman, että näkisi matkallaan pyramideja. Miksi siis kukaan vierailisi Raumalla näkemättä Sammallahdenmäkeä?”

– Ulla Antola, Sammallahdenmäki-asiantuntija

 

Seison Sammallahdenmäen pronssikautisen hautaröykkiöalueen korkeimmalla kohdalla, 43 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, ja katselen edessä levittyvää männynlatvojen merta. Metsää, joka vielä 2 500 vuotta sitten oli ihan oikeaa merenrantaa. Tähyilen täältä entisen Lapin kunnan kallioilta kohti Rauman keskustaa – sitä, joka Sammallahdenmäen röykkiöhautojen rakentamisen aikaan oli vielä seitsemän metriä merenpinnan alapuolella.

Nyt merenlahdesta muistuttaa enää Lapin suojeltu Saarnijärvi, joka näin keväällä tulviessaan epätoivoisesti yrittää hukuttaa rantakoivikkoa siinä kuitenkaan onnistumatta.

“Tämä on sitä todellista vanhaa Raumaa”, Rauman matkailuoppaiksi opiskelevaa ryhmäämme opastava Ulla Antola näpäyttää.

Mutta mitä kumman tekemistä Sammallahdenmäellä voi olla Egyptin pyramidien kanssa?

Sekin vielä selviää, kunhan vain jaksat lukea eteenpäin. Käydään ensin läpi pari käytännön seikkaa.

 

Kirkonlaattia on Sammallahdenmäen vanhimpia ja tunnetuimpia pronssikautisia röykkiöhautoja

Kirkonlaattia on yksi Sammallahdenmäen vanhimmista, suurimmista ja tunnetuimmista röykkiöhaudoista. Neliskanttisen haudan vastakkaisella puolella seisova Lotta antaa perspektiiviä Kirkonlaattian todelliseen kokoon.

 

Paikallisen paras vinkki Sammallahdenmäelle

Olen asunut alle 20 kilometrin päässä Sammallahdenmäestä suurimman osan elämästäni. Ensimmäiset 15 vuotta sen itäpuolella, Eurassa, ja viimeiset 15 vuotta täällä läntisessä entisessä merenpohjassa. Nyt – jos et tunne minua paremmin – päättelet minun olevan 30-vuotias. En korjaa sinua, vaan annan sinun kuvitella niin. Se ei ole tämän tarinan kannalta oleellista ja saa minut vain hyvälle tuulelle.

Yli 30 vuotta olen asunut Sammallahdenmäen “naapurissa” ja vasta nyt kierrän Rauman toista maailmanperintökohdetta oppaan kanssa. Monet kerrat olen näitä kallioita tossuillani kuluttanut, mutten koskaan katsellut muuta kuin epämääräisiä kivikasoja. Joitakin vähän pidempään, sillä ne ovat niin suuria ja erikoisen muotoisia. Mutta tiedot ja tarinat niiden taustalla – saati niitä ympäröivästä luonnosta – ovat olleet hyvin, hyvin vähäiset. Lähes olemattomat.

Ensimmäistä kertaa ihan oikeasti NÄEN Sammallahdenmäen. Siksi koko kirjoituksen tärkein tärppi tulee tässä: älä lähde Sammallahdenmäelle vain kivikasoja katsomaan. Lähde mieluummin oppaan kanssa tai jos siihen ei jostain syystä ole mahdollisuutta, ota alueesta selvää etukäteen. Jos et selvitä mitään muuta, lue edes tämä kirjoitus ja tallenna puhelimeesi tämä esite. Tulevan kesän opastetuista retkistä löydät lisätietoa tämän jutun lopusta.

 

Lataa tämä Sammallahdenmäen esite mukaan retkelle

 

Ota nämä asiat huomioon, kun suuntaat Sammallahdenmäelle

Pari käytännön seikkaa on syytä selvittää ennen kuin suin päin suuntaamme suojellulle Sammallahdenmäelle. Hyvät kengät on kultaa, sillä kallioinen ja kumpuileva maasto on täynnä kiviä ja kantoja ja kosteana liukas. Sammallahdenmäki kuuluu myös kyykäärmeiden suosikkipaikkoihin, joten varsinkin yksin matkaan lähtiessä varovaisuus, raskaat askeleet ja kyypakkaus eivät ole liioittelua. Valitettavasti Sammallahdenmäki on kaikkea muuta kuin esteetön, mutta peruskuntoisena ja terveillä jaloilla pärjää kyllä hyvin.

Toinen huomioitava seikka on hurjan hauras luonto. Sammallahdenmäki on suojeltu museokohde ja sijaitsee yksityisillä mailla, käyttäydy siis sen mukaisesti. Muinaismuistolailla suojeltuihin muinaisjäänteisiin kajoaminen on kiellettyä – ethän sinä muissakaan museoissa tartu esillä oleviin esineisiin ja ala nostella tai vieritellä niitä lattioita pitkin. Pysy aina Hannunvaakunalla koristelluin kyltein ja nykyisin myös sinisin nauhoin merkityllä reitillä ja kulje vain kalliolle muodostunutta polkua pitkin. Älä hypi jäkälöillä tai tallo muita kasveja. Huomaat kyllä kulkiessa, kuinka vanha kalliokin murenee kulkijoiden alla. Helposti rapistuva rapakivi eli morokivi onkin Sammallahdenmäelle ominainen kivilaji.

 

Merkitty polku Sammallahdenmäellä

Sammallahdenmäelle on moni eksynyt. Nykyisin kulkijaa opastavat Hannunvaakunalla varustetut kyltit sekä puihin sidotut siniset nauhat.

 

Sammallahdenmäellä yhdistyvät historia, luonto ja uskomaton hiljaisuus

Sammallahdenmäen kallioilla kukoistaa Lapin nimikkokasvi palleroporonjäkälä, jonka tallomista on parempi varoa. Jäkälä uusiutuu hyvin hitaasti, minkä vuoksi sen poimiminen ei myöskään kuulu jokamiehenoikeuksiin. Palleroporonjäkälän uusiutuminen voi viedä jopa 20 vuotta – pidä siis huoli, ettet sinä tai seuralaisesi turhaan tallo tai potki Sammallahdenmäen jäkälämättäitä.

 

Palleroporonjäkälää Sammallahdenmäen maailmanperintökohteessa Rauman Lapissa

Sammallahdenmäellä kasvaa 25 eri jäkälälajia, saman verran sammaleita ja yli 100 muuta kasvia.

 

Tarkkasilmäinen näkee hautaröykkiöiden ympärillä muutakin erikoista. Kieroutuneita mäntyjä, jotka elävät niin sulassa sovussa kivenlohkareiden kanssa, että ovat kääntäneet runkonsa mutkalle kiven muotoja mukaillen. Kantoja, joista männyt ja koivut kasvavat käsi kädessä kilvoitellen kumpi yltää ensin pilviin asti. Muinaisajan taioista kertovia käkkärämäntyjä sekä polun pielessä lepääviä taikajuuria, joiden alta voi huhuilla metsän haltijoita etsimään kadonneita asioita.

Ja ne löytyvät, paikalliset kertovat.

 

Sammallahdenmäki on Rauman toinen maailmanperintökohde Jos pohdit, kannattaako Sammallahdenmäellä käydä, vastaus on helppo: ehdottomasti!

 

Sammallahdenmäki on monella tapaa ainutlaatuinen retkikohde, ei vain 36 röykkiöhautansa vuoksi. Syrjäisen sijaintinsa ja paikallisen väestön arvostuksen ansiosta kohde on säilynyt lähes koskemattomana, kulkijoiden jalkojen alla murenevaa morokiveä lukuun ottamatta. Vain luonnon omat ilmiöt ovat päässeet muokkaamaan maisemaa, maankohoaminen kaikkein eniten. Täällä kallioilla jaloitellessa tuntuu uskomattomalta ajatella, että merenranta on joskus ollut täällä.

Erityinen eristäytynyt Sammallahdenmäki on myös siksi, että se kuuluu äänimaisemaltaan merkittäviin hiljaisiin kohteisiin. Kuuntele kulkiessasi oikein tarkkaan. Ellet satu paikalle samaan aikaan koululaisryhmän kanssa, näiden kallioiden laella kuulet vain pistävän hiljaisuuden ja luonnon omat äänet.

 

Mitä Sammallahdenmäen röykkiöhaudoista tiedetään?

Aivan kuten Egyptin omista maailmanperintökohteista, pyramideista: paljon, muttei tarpeeksi.

Vanhimmat haudat ovat ilmestyneet Sammallahdenmäelle pronssikauden alkupuolella, noin 1 300–1 000 eKr. – siis samoihin aikoihin, kun nykytiedon mukaan Egyptin mystisiä pyramideja rakennettiin tismalleen samaan tarkoitukseen – haudoiksi. On mahdotonta tietää tarkalleen, keitä Sammallahdenmäen röykkiöihin haudattiin, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että kuhunkin on haudattuna vain yhden ihmisen jäänteet. Tärkeitä haudatut ovat olleet, se on selvää. Ehkä faaraon arvoiset? Ken tietää.

Arkeologisia tutkimuksia on alueella tehty yli sadan vuoden ajanjaksolla, ensimmäiset niistä vuonna 1891, jolloin neljä eri hautaa avattiin. Näiden joukossa olivat Sammallahdenmäen kuuluisuudet, koko Pohjoismaissa ainutlaatuinen neliskanttinen Kirkonlaattia sekä suojamuuria muistuttava Huilun pitkä raunio. Jos haudoista vanhimmat on ajoitettu pronssikauden alkuun, nuorimpien hautojen arvioidaan olevan peräisin vuosien 170 eKr. ja 82 jKr. väliltä.

 

Sammallahdenmäen Kirkonlaattia on kokonsa ja muotonsa ansiosta ainutlaatuinen röykkiöhauta Pohjoismaissa

Salaperäinen Sammallahdenmäki - Rauman omat pyramidit

 

Hautaröykkiöihin liittyy mitä uskomattomampia tarinoita ja teorioita aina avaruusolioista auringonjumalan palvontaan sekä ihmisten ja hiisien välisiin kisailuihin. Haudoiksi ne tulkittiin ensimmäisten kaivausten aikaan rakenteidensa perusteella. Sammallahdenmäki onkin ainoa paikka, joka edustaa lähes kaikkia Skandinaviassa tunnettuja röykkiömuotoja ja vielä erinomaisesti säilyneessä ympäristössä. Ja juuri tämä on yksi niistä syistä, miksi Sammallahdenmäki valittiin Suomen ensimmäiseksi arkeologiseksi maailmanperintökohteeksi joulukuussa 1999 – siis kohta 20 vuotta sitten.

Seuraavat kaivaukset Sammallahdenmäellä tehtiin vasta vuonna 2002, jolloin kahdeksan haudan avaamisen yhteydessä aiemman teorian tueksi löytyi vihdoin fyysisiä todisteita: pronssikauden alkuun radiohiiliajoituksella paikannettua palanutta ihmisen luuta, kivipaaseista tehtyjä arkkuja sekä pala pronssista rannerengasta.

Merkit pronssikauden asuinalueista ovat vielä löytämättä – tai sitten kadonneet iäksi – mutta rautakauden asumisen jälkiä on löytynyt hauta-alueen eteläpuolelta, Huilusta ja Tahtmaalta. Tutkijat ovat kaivaneet esiin merkkejä rakennuksista ja tulisijoista, keränneet maasta saviastioiden palasia ja eläinten luita sekä paljastaneet vanhoilta nuotiopaikoilta palaneita ohran- ja vehnänjyviä.

Hautojen vierellä tarkkaavaisimmat kyllä huomaavat, mitkä haudoista on avattu ja mitkä ovat säilyneet koskemattomina. Mutta mistä? Kokeile käydessäsi, keksitkö arvoituksen?

 

Sammallahdenmäen pronssikautiset röykkiöhaudat - käymisen arvoisia kohteita Raumalla Opastettu retki Sammallahdenmäellä keväällä 2019

 

Miten Sammallahdenmäelle pääsee?

Sammallahdenmäki sijaitsee Kivikylässä, entisessä Lapin kunnassa, noin 20 kilometriä Rauman keskustasta itään eli Tampereen suuntaan. Koska säännöllistä julkista liikennettä Sammallahdenmäelle ei kulje ja lähin liikennöity linja-autopysäkki on VT12:n varrella Lapin keskustassa, noin 4,5 kilometrin päässä Sammallahdenmäen eteläiseltä infopisteeltä, on oma auto useimmiten paras ja helpoin vaihtoehto löytää perille. Reippaimmat retkeilijät hyppäävät fillarin selkään ja porhaltavat paikalle Rauman ulkoilukarttaan merkittyä pyöräreittiä pitkin.

Bussilla pääsee Sammallahdenmäelle heinä- ja elokuussa (2019) joka torstai. Retken hinta on 10 e/hlö sisältäen meno-paluukuljetuksen Raumalta Sammallahdenmäelle sekä opastuksen, joka alkaa pohjoiselta parkkipaikalta klo 13.00.

Omalla autolla saapuessa löydät erinomaiset opasteet pääteiden varsilta. Ohi on lähes mahdotonta ajaa, mutta mikäli kaipaat tarkempia ohjeita, pohjoinen infopiste pysäköintialueineen sijaitsee Sammallahdentien varrella, noin 500 metrin päässä Eurajoentien (2070) ja Sammallahdentien risteyksestä. Eteläisen infopisteen osoite on Savulaaksontie 181. Täältä löydät myös Kivikylän tehtaanmyymälän, mistä voit shoppailla paikalliset lihatuotteet kotiinviemisiksi, mikäli sovitat vierailusi myymälän aukioloaikoihin.

Opastuksia Sammallahdenmäellä järjestetään nonstop-periaatteella koko heinäkuun ajan, jolloin kesäopas päivystää Sammallahdenmäellä kuuden tunnin ajan joka arkipäivä. Opastuksen hinta on 2€ aikuiselta. Lapset ja opiskelijat pääsevät kierrokselle maksutta.

Koska vuosi 2019 on Sammallahdenmäellä juhlavuosi, tulevana kesänä Unesco-kohteessa järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia. Niitä kannattaa tiirailla Rauman kaupungin tapahtumakalenterista.

 


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

Liity Dream Streamiin

Mikä ihmeen Dream Stream? Lue lisää!

This Post Has 4 Comments

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search
%d bloggaajaa tykkää tästä: