skip to Main Content

Viikko aikaa olla fiksu – allekirjoita Lentovero-kansalaisaloite (ja lue täältä miksi)

Voimme varmaankin olla yhtä mieltä siitä, että pelkän huvin ja henkilökohtaisen mielihyvän vuoksi ostettu vapaa-ajanlento on yleellisyystuote, jonka ostaminen ei ole perustarpeidemme tai elämänlaadumme kannalta välttämätöntä.

Samaan kastiin kuuluu moni muu suomalaisten runsaasti kuluttama tuote: tupakka, alkoholi, makeiset, auton polttoaine. Noin muutamia mainitakseni.

Näitä “yleellisyystuotteita” ei veroteta rankemmin vain siksi, että valtio haluaisi repiä kansalaisilta kaksin käsin vihoviimeisetkin irralliset eurot vaan siksi, että meille kansalaisille ja elinympäristöllemme kaikkein haitallisimpien ylellisyyksien ostaminen ja kuluttaminen vähenisi edes hiukan.

Kun tupakkaveron tiukentaminen oli keskustelunaiheena, Lännen Median Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 89 prosenttia suomalaisista kannatti tupakan haittaveron kiristystä.

Miksi lentovero eroaisi tästä?

 

Lentovero-kansalaisaloite kerää allekirjoituksia vielä viikon

Lentoliikenne nauttii tällä hetkellä käsittämättömiä verovapauksia, jos ajatellaan siitä koituvia päästöjä ja ilmastovaikutuksia. Lentokerosiinia ei veroteta, kansainvälisessä henkilölentoliikenteessä ei peritä arvonlisäveroa ja lentokenttien ja -koneiden ostosvalikoima tursuilee taxfree-tuotteita.

Kuten kansalaisaloitteen saateteksti osuvasti muotoilee, lentomatkailu on ollut verotuksen suhteen vapaamatkustaja muihin matkustustapoihin verrattuna. Ja tämän on syytä muuttua.

Toukokuussa lanseerattu aloite kerää nimiä lentoveron puolesta. Jos aloite saa puolen vuoden aikana vähintään 50 000 allekirjoitusta, se päätyy eduskunnan käsiteltäväksi. Nyt aikaa jäljellä on viikko ja allekirjoituksia hitusen yli 20 000. Siis melkein 30 000 nimeä puuttuu.

En tiedä, mihin tämä aika on hukattu. Luulin seuraavani uutisointia ja keskustelua ilmastonmuutoksen, kestävän kehityksen ja matkailun saralla aktiivisesti, mutta jostain syystä kuulin koko Lentovero-kansalaisaloitteesta vasta muutama viikko sitten. En ole nähtävästi ainoa, sillä kansalaisaloitteen tilaston mukaan allekirjoituksen määrä on noussut lokakuussa hurjaan nousuun.

Oli syy kansalaisaloitteen hiljaiseloon mikä tahansa, en epäröinyt aloitteen allekirjoitusta hetkeäkään. Lentäminen ON liian halpaa – ja erityisesti paljon matkustavien olisi syytä myöntää se.

 

Matkailija, olisiko aika katsoa peiliin?

Meidän paljon matkustavien – siis useammin kuin kerran vuodessa edestakaisen lentomatkan tekevien – olisi syytä katsoa peiliin ja tarkkaan. En minä sitä kiellä, matkustaminen on hauskaa, tuo kokemuksia, opettaa paljon ja auttaa ymmärtämään maailmaa kotimaan rajojen ulkopuolella.

Mutta matkailua rakastavan olisi erityisesti syytä kantaa huolta ilmastosta. Haluathan, että muillakin (lapsillasikin) on tulevaisuudessa mahdollisuus nähdä ja kokea, mitä itse olet saanut?

Jos et halua, olet puhtaasti itsekäs.

Ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulisi vaalia tätä palloa, jolla elämme, silkkihansikkain.

Minä en ole se, joka tuomitsee sinut lentämisestä. Mutta haluan auttaa sinua ymmärtämään, MIKSI lentäminen on liian halpaa ja minkä hinnan me siitä todellisuudessa maksamme.

 

Miksi lentovero on tarpeen?

Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran tammikuussa 2019 valmistuneen selvityksen mukaan lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät riitä vähentämään päästöjä. Päästöjä on pyritty vähentämään muun muassa kehittämällä moottori- ja alusteknologiaa sekä lennonohjausta.

Samassa artikkelissa lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti seuraavien 20 vuoden aikana. Kyllä, kaksinkertaistuvan.

Suomessa ulkomaille suuntautuva lentoliikenne kasvoi lähes 10 miljoonalla matkustajalla vuosien 1998 ja 2017 välillä. Suomalaiset tuplasivat ulkomaan lentoliikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt miljoonasta lähes kahteen miljoonaan tonniin vuosien 1990 ja 2016 välillä.

Mikä mahdollistaa näin vauhdikkaan kasvun? Ei ehkä ainoa syy, mutta takuulla yksi merkittävimmistä, on lentoliikenteen olemattomat verotuskäytännöt ja alan nauttimat tuet, jotka mahdollistavat liian halvat lennot. Teknologia ei kuitenkaan kehity riittävässä suhteessa matkustajamäärien kanssa. Artikkelissa todetaan, että uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuilla lentopolttoaineilla katetaan viiden vuoden kuluttua vasta vain kaksi prosenttia kokonaistarpeesta.

Suomalaisten lentämistä matkoista valtaosa on ulkomaille kohdistuvaa vapaa-ajan matkailua. Siis niin kutsuttua “turhaa lentomatkustusta”. Ja ennen kuin alat kirjoittaa näppäimistö sauhuten vastaväitteitä perustuen aasialaisten määrällisesti moninkertaisiin lentopäästöihin, pyydän sinua pohtimaan seuraavaa: pohjoismaalaiset matkustavat henkeä kohti eniten koko maailmassa ja suomalaiset – siis juuri me – olemme tämänkin tilaston kärjessä.

Lentovero ei ole mikään ennenkuulumaton asia Euroopassakaan, onhan se käytössä jo muun muassa Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa.

Kyllä, lentoveron pitäisi olla maailmanlaajuinen. Mutta ennen kuin siitä tulee todellisuutta, meidän suomalaisten on syytä olla suunnannäyttäjiä, ovathan Suomen ilmastotavoitteet kunnianhimoisimpia koko maailmassa, kuten presidentti Niinistö julisti maailmalle YK:n ilmastokokouksessa syyskuussa.

Lentovero-sivustoa mukaillen veroa puoltaa jo perustuslakiinkin kirjattu ympäristövastuu. Sen mukaan meillä kaikilla on vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä, ja meidän on huomioitava myös tulevien sukupolvien oikeudet samaan, mistä me olemme olleet oikeutettuja nauttimaan.

 

Lentovero-kansalaisaloite synnyttää kritiikkiä – tässä yleisimmät vastaväitteet

Erilaisten mielipidemittausten mukaan noin puolet suomalaisista on lentoveron kannalla. Kun itse kyselin Instagramissa seuraajieni mielipidettä asiaan, 67 prosenttia ilmaisi olevansa lentoveron puolella. Kumma kyllä, kun kysyin syitä siihen, miksi seuraajani eivät olisi valmiita allekirjoittamaan aloitetta, hyvin harvalla oli asiaan mitään sanottavaa.

Yleisin selitys niin somessa kuin mediassa tuntuu olevan huoli siitä, ettei veroja kuitenkaan kohdistettaisi oikeaan paikkaan.

 

Vastaväite: veroja ei ohjata oikein

Tästä kävimme juuri muutama päivä sitten antoisan keskustelun hyvän ystäväni ja kollegani, Cocoa etsimässä -blogin Arnan kanssa. Tottahan ideaalein tilanne olisi se, jos lentoveron (ja vaikka monen muunkin veron) tuotot ohjattaisiin suoraan ympäristön hyväksi. Mutta verotus ei toimi niin.

Veronmaksajien sivuilta selviää, että kulutusverot maksetaan lähes kokonaan valtiolle.  Tämä Aamulehden artikkeli puolestaan antaa vastauksen siihen, mitä meidän maksamilla veroilla – kulutusverot mukaan lukien – tehdään. Virkistävän selkokielisen jutun mukaan valtion suurimmat menoerät muodostuvat kotitalousten tulonsiirroista, kuten asumistuesta, lapsilisistä ja kansaneläkkeistä. Suomalaisten rahoista valtaosa ohjataan peruspalveluihin eli sosiaali- ja terhveydenhuoltoon ja koulutukseen = siis juuri SINUN ja perheesi perustarpeiden täyttämiseen.

 

Vastaväite: maksan jo nyt liikaa veroja

Totta, me suomalaiset maksamme paljon veroja. Mutta me myös kulutamme paljon turhuuteen. Kenkiin, joita emme koskaan käytä. Karkkiin, josta tulee lopulta huono olo. Alkoholiin, josta seuraa krapula.

Mitä tulee tämän kirjoituksen aiheena olevaan ylellisyyteen, lentämiseen, kirjoitan alle Lentovero-kansalaisaloitteen Instagram-tilillä törmäämääni pohdintaan:

“Asiaa voi ajatella myös toiselta kantilta. Lentokenttien saamat tuet, lentojen verottomuus ja valtion kassasta maksettavat yritystuet voivat olla osasyy korkeaan veroprosenttiisi. Sen sijaan, että ilmastoa pahimmin kuormittavaa matkustusmuotoa verotettaisiin, sitä tuetaan yhteisin verovaroin. Se on pois kaikilta, myös niiltä, jotka eivät koskaan lennä. Lopullisen laskun maksavat tulevat sukupolvet ja planeettamme.”

Lentoveron tarkoituksena ei ole kiusata kansalaisia ylimääräisillä veroilla. Se tarkoitus on ohjata kulutuskäyttäytymistämme, siis kannustaa meitä lentämään vähemmän, ja sitä myötä ohjata valtion varoja muun julkisen liikenteen kehittämiseen.

 

Vastaväite: lentovero voi lisätä päästöjä ja on pahimmillaan huono asia ilmastolle

Eniten itsessäni huvitusta aiheuttanut vastaväite lukee yllä. Ei liene yllätys, että tämän väitteen on ilmaissut lentoyhtiön, tässä tapauksessa Finnairin, toimitusjohtaja. Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa Topi Manner toteaa muun muassa Finnairin kotimaanliikenteen olevan jo nyt heikosti kannattavaa. “Jos vero tulisi lentotoimijoiden maksettavaksi, se vaikuttaisi aika paljonkin kotimaan liikenteen kannattavuuteen”, hän lisää.

No on syytäkin. Henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt tarvetta lentää kotimaan rajojen sisällä. Ulkomaanmatkailuun voidaan vielä vedota vertaamalla Suomea saarivaltioon, mutta Suomen sisällä on täysin mahdollista kulkea myös junalla ja bussilla. Mitä enemmän kysyntää julkisen liikenteen kulkuneuvoilla on, sitä enemmän uusiin reitteihin ja lähtöihin on mahdollista panostaa. Ja usko kun sanon, niiden surkeudesta olen itse kärsinyt kohta kaksi vuosikymmentä.

“Lentäminen on nopeampaa” on ihan kiva tekosyy sekin, mutta oletko koskaan laskenut aikaa, joka menee kentälle siirtymiseen, lentokentällä odotteluun, matkatavaroiden keräilyyn ja edelleen matkan jatkamiseen kentältä määränpäähän? Kokeilepas joskus. Olisitko ehkä sittenkin ollut perillä junalla tai bussilla nopeammin, edullisemmin ja takuulla ilmastoystävällisemmin?

 

Vastaväite: ei se Ruotsissakaan kovin hyvin mennyt

Napisijoita riittää aina Talouselämän pääkirjoitukseen asti.

Kun puhutaan Suomeen mahdollisesti tulevasta lentoverosta, jaksetaan meitä jälleen verrata rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin. Talouselämän pääkirjoituksessa Emilia Kullas avautuu siitä, kuinka Ruotsissa vero häviää valtion pohjattomaan kassaan eikä ympäristövaikutuksia näy.

Verojen ohjautumisen jo käsittelimme. Mutta mietitäänpä hetki, eivätkö lentoveron ympäristövaikutukset todella näy Ruotsissa? Sillä jo nopea googlaus aiheen ympäriltä paljastaa, kuinka lähes jokainen suomalainen media on kirjoittanut vähintään kerran siitä, kuinka Ruotsissa lentojen määrä on kääntynyt laskuun (samalla kun Suomessa numero vain kasvaa).

Esimerkiksi Uusi Suomi kirjoittaa, kuinka Ruotsissa lentoveron arvioidaan vähentävän lähtevien lentomatkustajien määrää 500 000:lla. Samassa jutussa arvioidaan, että lentoveron aiheuttama lentomatkojen vähennys ja matkustajien osittainen siirtyminen muihin liikennevälineisiin vähentäisi Ruotsin hiilidioksidipäästöjä noin 0,1 miljoonaa tonnia vuodessa.

Myös Vihreä Lanka mainitsee artikkelissaan erityisesti lyhyiden lentomatkojen vähenemisen Ruotsin lentoveron seurauksena.  Sen lisäksi Ruotsin ilmastokeskustelussa on korostunut lentämisen vahva kyseenalaistaminen, puhutaan jopa lentohäpeästä. Tämä tuskin on yksinomaan lentoveron seurausta, mutta lentokeskustelu on naapurimaassa kääntynyt päälaelleen. Lisäksi junaliikenne on saanut lentoverokeskustelun myötä uutta puhdetta, sillä ruotsalaiset ovat heränneet vaihtoehtoihin. Joten on turha väittää, etteikö lentoveron ympäristövaikutukset näkyisi Ruotsissa.

Ja kuten yllä on jo todettu, SE on lentoveron tärkein päämäärä: turhan lentämisen vähentäminen. Jos edes osa meistä jättää lentoveron vuoksi yhdenkin TURHAN lennon lentämättä, on veroaloitteen tavoite saavutettu. Olisiko se sinulle valtava menetys? Ei. Päinvastoin.

Ruotsissa lentoveron määrä lentoveron määrä on noin 6–40 euroa. Kuulostaako täysin kohtuuttomalta lentolipun hinnankorotukselta? Ei minusta ainakaan.

 

Allekirjoita Lentovero-kansalaisaloite ennen kuin on liian myöhäistä

Voit puolustella oikeuttasi lentää viimeiseen asti, mutta et voi enää puolustella lentoliikenteen verovapautta. Lentoliikenteen ilmastovaikutukset ovat henkilökilometreissä tarkasteltuna moninkertaiset muihin matkustusmuotoihin verrattuna. Suurempien energiankulutuksen ja päästöjen lisäksi lentoliikenteen päästöt leviävät suoraan yläilmakehään, missä niiden ympäristövaikutukset voimistuvat.

Jos kuitenkin löydät itsesi puolustelemasta lentoliikenteen verovapautta, voit samalla vilkaista peiliin ja myöntää, ettei lentovero vaikuttaisi omaan matkusteluusi dramaattisesti. Vai olisiko kymmenen euron lisämaksu seuraavasta Kreikan-lomastasi todellakin se viimeinen niitti?

Jos, hyvä niin. Ehkä se saa sinut harkitsemaan seuraavan lomasi viettoa vaikkapa kotimaassa?

 

Lentovero-kansalaisaloite tarvitsee sinunkin allekirjoitustasi. Voit allekirjoittaa sen ensi viikon lauantaihin eli 2.11.2019 asti tällä sivulla.

Liity samalla lentoveron allekirjoittajien ryhmään osoittaaksesi muille, että olet allekirjoittanut ja kutsu kaverisi mukaan allekirjoitustalkoisiin vaikkapa tämän kirjoitukseni jakamalla.

EU-tason kansalaisaloitteen kerosiiniverolle voi allekirjoittaa täällä.

 


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

Liity Dream Streamiin

Mikä ihmeen Dream Stream? Lue lisää!

This Post Has 6 Comments
    1. This is the petition for Finnish government to take flight tax into consideration in Finland, so yes, you’d need to be a Finnish citizen to give your support to the petition. Thanks for trying, though! 🙂 (That’s also the reason why I won’t translate this post in English – there’s no point as the topic concerns Finland and Finland only).

      However, there is another petition regarding the whole of the EU, I don’t know if there is an English version of this but the Finnish one is here: https://eci.ec.europa.eu/008/public/#/initiative The petition is for flight kerosine to become taxable in the EU. Even if you ended up on the Finnish page from this link, you can choose your country. Any citizen of the EU (and old enough to vote) can support this petition, I did it too. 👍

    1. Kiitos Iska ja kiitos, kun jaksoit nähdä vaivaa ja kommentoida. Jokainen positiivinen kommentti ja palaute antaa lisää inspiraatiota pureskella näitä aiheita! ❤

    1. Kiitos Heidi, ihan huikea loppukiri menossa! Vielä toissapäivänä kasassa oli vasta 25 000 nimeä ja nyt luku on jo 46 000 ja risat! Ihan käsittämätöntä. Luku on kasvanut kahdella tuhannella viimeisen tunnin aikana. Toivottavasti sinunkin nimi on mukana! 😉

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search
%d bloggaajaa tykkää tästä: