skip to Main Content

Elämä kääntyi ympäri – mitä tapahtui arjen ilmastohaasteelle?

  • Suomeksi
  • In English

On vierähtänyt tovi – tarkemmin sanottuna 9 kuukautta – siitä, kun viimeksi jaoin kanssanne onnistumisia ja epäonnistumisia reilu vuosi sitten julkaisemani arjen ilmastohaasteen suhteen.

Samaan hengenvetoon on todettava, että on vierähtänyt kaksi päivää siitä, kun Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan. Vain pari päivää aiemmin uutisotsikoita valtasi YK:n ympäristöohjelman Unepin tuore raportti, joka paljastaa, kuinka pahasti jäljessä olemme ilmastotavoitteista. Ja meillä tarkoitan meitä kaikkia, koko maailmaa.

Erityisesti toivoisin meidän suomalaisten näyttävän esimerkkiä muulle maailmalle. Mutta toivo tuntuu olevan turhaa. Vaikka oma some-kuplani oli surullisenkuuluisana Black Friday -perjantaina ihanteellisen täynnä #äläostamitään-tägejä, näyttää kuplani olevan vain minimaalinen pisara valtameressä. Ylen uutisesta selviää, että suomalaiset verkkokauppiaat takoivat myyntiennätyksiä jo puolen päivän aikaan.

Koin pienen päivityksen ja aktivoitumisen olevan taas paikallaan.

 

Oma maailmani mullistui – mikä muuttui?

Lokakuussa kerroin, kuinka meidän elämä muuttui kesän lopussa kertaheitolla, kun puolivahingossa löysimme itsemme talokaupoilta. Ikioma merenrantakoti on ollut meidän kummankin unelma niin kauan kuin jaksan muistaa. Mutta kaikki on harvoin täydellistä, eikä yhden mahdottomaksi kuvitellun unelman toteutuminen tee tähän poikkeusta.

Ei hyvää ilman huonoa muttei myöskään toisinpäin. Kurkistetaanpa tarkemmin elämänmuutoksen tuomiin plussiin ja miinuksiin.

 

Uusi koti käänsi elämän ympäri - mitä tapahtui arjen ilmastohaasteelle? Mitä tapahtui arjen ilmastohaasteelle uuden kodin myötä?

 

– Autoilun määrä moninkertaistui entiseen nähden

Kun lähimmälle bussipysäkille on 15 ja lähimpään ruokakauppaan 20 minuutin automatka, oli toisen auton hankinta talouteemme pakkorako. Toisaalta olen ollut hankkimassa istelleni reissupakua jo pitkään, joten ostos olisi ollut edessä ennemmin tai myöhemmin. Maalle muuton jälkeen vuosien vitkuttelu vaihtui salamannopeisiin ratkaisuihin.

Nyt kotipihassa seisoo vielä toistaiseksi tuunaamaton pikkupaku: pieni mutta pippurinen Opel Combo, pieniruokaisin ja ekologisin diesel-paku, joka oli käytettynä mahdollista löytää. Ajokilometrejä on kertynyt keskimäärin tuhat kuukautta kohden, mutta turhaa ajoa en edelleenkään harrasta. Kun ajan punaisen paholaiseni pois tallista, hoidan samalla reissulla kaiken mahdollisen, minkä suinkin voin. Sen ja joustavan kalenterini ansiosta paku voi seistä tallissa liikkumatta helposti kaksi viikkoa putkeen.

 

Vielä tuunaamaton reissupaku, pieni mutta pippurinen Opel Combo

 

Harmi, että seuraavat kaksi asiaa selvisi minulle vasta ostokseni jälkeen:

  1. Nesteellä on valikoimissaan matalan hiilijalanjäljen biodiesel, Neste MY, jonka raaka-aineina käytetään jätteitä ja teollisuuden prosessitähteitä.
  2. Autoni valmistaja hyväksyy Neste MY -biodieselin käytön uusimmissa Opel Combo -malleissa muttei minun vuoden 2016 menopelissäni. Neste vakuuttaa biodieselinsä sopivan kaikkiin diesel-autoihin ja lupaa ottaa tuotteestaan täyden vastuun, mutta noinkohan olisi, jos juuri vuosihuollosta puhtain paperein saapunut reissutoverini jättäisi minut tienvarteen biodiesel tankissaan (vaikka Diesel-Mikaksi nimetyn turkulaisen vanha volkkari nuorenikin Nesteen mukaan silmissä).

Toisaalta lähimmät biodieselin tankkausmahdollisuudet ovat joko 40 km pohjoiseen tai 120 km etelään, eli ei sen jatkuva käyttö olisi minulle mahdollista tällä hetkellä muutenkaan. En siis ruoski itseäni tämän takia iltaisin uneen vaan olen tyytyväinen, että valitsin auton, jonka päästöt ovat minimaaliset verrattuna niihin, joiden ostoa olen vuosien varrella harkinnut.

 

+ Mahdollisuus oman ruoan kasvattamiseen moninkertaistui

Kun muuttaa kaupungissa sijaitsevasta rivitaloasunnosta omakotitaloon keskelle ei mitään, mahdollisuudet omavaraisuuteen ovat aivan omaa luokkaansa. Kasvimaata riittää vaikka jaettavaksi asti, ympärillä ei ole muuta kuin metsää ja kalatkin polskivat takapihalla.

Tämän vuoden sato oli ihanteellinen, talon edellinen emäntä kun oli taidokkaasti huolehtinut pihamaan antimien kasvatuksesta ja meidän piti vain kerätä sato talteen. Osittain se onnistui, osittain ei – valtaosa takapihan tyrneistä ehti mädäntyä puskiin, kun kerättävää oli enemmän kuin aikaa kerätä. Tämä virhe ei toistu ensi vuonna, ja silloin otan talteen myös tyrnin lehdet.

Pakastimen tyrnisaldo kuitenkin kattaa tämän talven. Tyrnin lisäksi pihasta kerättiin talteen muun muassa perunaa, kurpitsaa, tomaattia, kurkkua, paprikaa, omenoita, sipulia, persiljaa, valkosipulia ja ainakin 10 kiloa marja-aroniaa. Kuivattujen sienten määräkin on lämpimästä alkutalvesta johtuen jatkanut kasvamistaan viikottain.

 

Ensi askel omavaraisuuteen: oma piha ja iso kasvimaa

 

Täällä jo kovasti pohditaan, mitä kaikkea perunapellolla ensi vuonna perunan lisäksi kasvaakaan. Into on vaan lisääntynyt, kun ravinteikasta multaa syntyy oman lehtikompostorin lisäksi nyt myös kylppärissä pöhisevistä Bokashi-ämpäreistä. Viimeisen viikon aikana inspiraatiota on lisännyt…

 

+ Jo viikko vegaanina… vähän vahingossa

Ensimmäisessä #arjenilmastohaaste-kirjoituksessani lupasin vähentää lihansyöntiä kertaan päivässä ja pyrkiä viettämään kokonaan lihattomia päiviä. Samassa yhteydessä tunnustin, etten voisi elää ilman lihaa ja juustoa. Ettei minusta olisi siihen.

Saatoin sittenkin olla väärässä. Nimittäin reilu viikko sitten vaihdoimme hetkeksi täysin vegaaniseen ruokavalioon pienen ihmiskokeen muodossa. Syyt eivät olleet puhtaasti ilmastolliset, vaan omia lihaisia uskomuksiani ravisteli Netflixistäkin löytyvä dokumentti The Game Changers, joka kertoo kasvispohjaista ruokavaliota noudattavista huippu-urheilijoista ja tyrmää ehkä vähän turhankin tehokkaasti meille syötettyjä ajatuksia eläinperäisestä ravinnosta. Dokumentti pisti miettimään, ettei kasvisperäinen ruokavalio ehkä sittenkään ole vain hippien höpinää.

Samoihin aikoihin, kun itse tuijotin suu auki yllä mainittua dokumenttia (ja jälkeen myös paria muuta aiheeseen liittyvää dokkaria) kyseenalaistaen dokkareiden väittämiä parhaan järkeni mukaan, Daniel kuunteli lempipodcastistaan jonkun smoothietyypin haastattelua. Seuraavassa hetkessä shoppailimmekin jo vakiomarketin luomurehuosastolla etsimässä houkuttelevimpia ainesosia viiden päivän vegaanille smoothie- ja sosekeittokuurille.

 

Lihansyöjästä vegaaniksi yhdessä yössä: vegaani burgerillallinen

 

Viiden päivän ihmiskoe sujui huomattavasti odotettua helpommin ja päättyi muutama päivä sitten. Ruoka vaihtui kiinteään, mutta vielä toistaiseksi olemme pysyneet vegaanilla linjalla. Minua jotenkin kiehtoo, kuinka väärässä olinkaan. Olin niin varma siitä, ettei elämä ilman lihaa olisi mahdollista. Onhan se, eikä perjantaisen vegeburgerillallisen jälkeen tee yhtään sen enempää mieli naudanlihapihviä kuin aikaisemminkaan kuluneen viikon aikana.

Muitakin yllättäviä positiivisia puolia ihmiskokeellamme oli: vaikka testin tarkoituksena ei ollut painonpudotus, heitimme ensimmäisten neljän päivän aikana kadonneille kiloille hymysuin hyvästit.

 

+/– Koko vuosi ilman vapaa-ajanlentoja, mutta…

Lentopäästöt lienevät se mielenkiintoisin syynissä oleva asia, kun bloggaava matkailutoimittaja tunnustaa ilmastosyntejään. Hyvä uutinen on se, etten ole koko vuoden aikana tehnyt yhtään vapaa-ajanlentoa, eikä niitä ole näköpiirissä loppuvuodenkaan aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö olisi astunut koneeseen kertaakaan tänä vuonna – olenhan ammatiltani matkailutoimittaja. Työmatkoja on siis tehty tänäkin vuonna.

Eivätkä nämä työmatkat ole olleet ilmastoystävällisimmästä päästä. Ei, vaikka olen järjestävälle taholle kertonut pyyntöni suosia mahdollisimman suoria lentoja ja lähikentiltä, jos olosuhteet suinkin sallivat. Miten kävi?

Alkuvuoden Italian-matka vaati kaksi lentoa kumpaankin suuntaan, syksyinen pressimatka Teneriffalle huimat kolme. Se ei uponnut järkeeni millään, vaikka tiedänkin Norwegianin konkurssiuhan olleen yksi vaikuttava tekijä lentojärjestelyihin. Mutta opinpahan olemaan toiveideni kanssa entistä jämptimpi silloin, kuin matkan varaaja on joku muu kuin minä itse.

Kesäinen pressimatka Liettuan Kaunasiin sentään onnistui suoralla lennolla ja mikä parasta, omalta lähikentältäni eli Turusta.

 

Liettuan Kaunas on lähikohde, johon pääsee suoralla lennolla Turusta

 

Ensi vuoden työmatkojen suhteen olen jälleen viisaampi ja olen myös päättänyt, että yritän toteuttaa myös ulkomaille suuntautuvat työmatkat maata pitkin, jos aikataulut sen vain mahdollistavat.

 

+/- Muuton myötä eroon öljylämmityksestä, mutta…

Kun jätimme kaupunkirivarimme vuokralaisen hoiviin, jätimme taaksemme myös vanhan öljypannun, joka onneksi muutenkin pian vaihdetaan ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon. Nykyinen kotimme lämpenee puilla ja sertifioidulla ekosähköllä, joskin leuto alkutalvi ei ole vielä vaatinut pattereiden päällelaittoa muualla kuin piharakennuksessa.

Puilla lämmittäminen ei liene sekään ideaalisin vaihtoehto, mutta öljypannua parempi kuitenkin. Ennen ensi kesää haikailen saavani tuvan katolle edes muutaman aurinkopaneelin, jos varallisuus antaa periksi moiseen investointiin. En ole ehtinyt perehtyä aiheeseen vielä tarkemmin, joten kuulen kokemuksia kotitalouksien aurinkopaneeleista ilolla vaikkapa tämän postauksen kommenteissa.

Olisiko sinulla sellaisia?

 

+/- Lupasin kirjoittaa entistä enemmän vastuullisesta matkailusta, mutta…

Blogin julkaisutahti ei ole huimannut päätä. Syitä siihen on monia. Tasapainoilu työn, arjen ja tämän aikaavievän harrastuksen välillä on yksi niistä. Ajanpuute toinen. Kolmas eikä suinkaan vähäisin syy on epävarmuus siitä, mihin suuntaan haluan blogiani kuljettaa.

Koko blogin lopettaminen on käynyt mielessä useammin kuin kerran. Vielä en ole antanut periksi.

 

Mitä tapahtui arjen ilmastohaasteelle? Ainakin kirjoitin vastuullisen matkailun oppaan Venetsiaan Voiko Venetsiaan vielä matkustaa? Vastuullisen matkailun opas Venetsiaan paljastaa

 

Jotain olen sentään saanut aikaan, kuten pienen oppaan vastuullisempaan Venetsian-matkaan ja melko perusteellisen kirjoituksen lentoveron puolesta. Haluaisin ajatella, että kannanottoni auttoi edes vähäsen siinä ennenkuulumattomassa loppukirissä, jonka lentoveroa koskeva aloite viime metreillä saavutti.

Kuten jutun alussa totesin, aktivoituminen on taas tarpeen. Ja siksi päätinkin, että…

 

#Arjenilmastohaaste goes joulukalenteri

Tällä blogilla ei ole koskaan ollut joulukalenteria, vaikka useasti olen sellaista harkinnut. Tänä vuonna ajattelin tehdä poikkeuksen, mutta blogin sijaan #arjenilmastohaaste-joulukalenteri ilmestyy päivittäin blogin Facebook-sivulle.

Sunnuntaista 1. joulukuuta alkaen julkaisen päivä ja luukku kerrallaan vinkkejä, joilla pienentää omaa hiilijalanjälkeä, karsia turhaa ja säästää luonnonvarojen lisäksi myös rahaa. Vinkkien aiheet vaihtelevat joulunvietosta matkailuun ja ihan jokapäiväiseen arkeen, vietät sitä kotona tai kaukana sieltä.

Noin kerran viikossa lähetän kuluneen viikon joulukalenteriluukuista koosteen Dream Stream -uutiskirjeen tilaajille, sillä kuten hyvin tiedämme, Facebookin algoritmit pitävät huolen siitä, ettei joka julkaisu takuulla näy kaikille halukkaille. Jos haluat liittyä Dream Stream -kirjeen vastaanottajalistalle, voit tehdä sen tämän sivun alalaidasta tai lukea lisää Dream Stream -kirjeestä tällä sivulla.

 

Voit jakaa myös omat vinkkisi somessa käyttämällä tägiä #arjenilmastohaaste. Ohjeet haasteeseen löydät täältä – oletko jo ottanut haasteen vastaan?

 


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

Liity Dream Streamiin

Mikä ihmeen Dream Stream? Lue lisää!

This Post Has 0 Comments

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search