skip to Main Content

Revontulia näkyy yllättävän usein myös Etelä-Suomessa – amatöörin opas revontulien kuvaamiseen

  • Suomeksi
  • In English

En ollut perehtynyt revontulien kuvaamiseen pätkän vertaa. En edes tiennyt, kuinka äärettömään tarkentaminen kamerallani onnistuu. Kuinka olisin, sillä tilaisuuden iskiessä en edes tiennyt, että niin pitäisi tehdä, jos kunnollisia revontulikuvia haluaa räpsiä.

 

Tiesin vain, että Pohjois-Ruotsin taivaalla leiskuivat revontulet juuri sillä hetkellä, ja minun pitäisi äkkiä löytää kamerastani oikeat asetukset vailla pienintäkään aavistusta siitä, mitä ne ovat. Kaikki revontulien valokuvaamisesta kertovat oppaat, joihin nopealla googlauksella törmäsin, tuntuivat kilometrien mittaiselta ja olivat täynnä pitkiä ja monimutkaisia ohjeita. Puhumattakaan termeistä, jotka menivät kaltaiseltani amatööriltä yli ymmärryksen.

Osan asetuksista löysin, suurimman osan arvasin. Jalustaa ei minulla Ruotsin Lapissa ollut, joten sen virkaa toimitti mökin ovenpieleen nojannut lumiharja.

Lopputulos olisi voinut olla parempikin, mutta amatöörikuvaajan ihka ensimmäiseksi ja vieläpä lumiharjan tukemaksi revontulikuvaksi olin otoksesta melkoisen ylpeä.

 

Aloittelijan opas revontulien valokuvaamiseen
Nappasin elämäni ensimmäiset revontulikuvat Ruotsin Lapissa vuonna 2017.

 

Amatöörin opas revontulien kuvaamiseen – koska valokuvaamisen ei kuulu olla rakettitiedettä

En ole ammattilainen vieläkään, mutta viime elokuusta alkaen olen valokuvannut revontulia melko paljon (ja osassa otoksia olen onnistunutkin). Syy äkilliseen revontulikuvauksen lisääntymiseen on yksinkertainen – silloin muutin omaan pieneen paratiisiini tänne Selkämeren rannalle, mistä minulla on avoin ja valosaasteeton näkymä pohjoistaivaalle.

Jos minulta kysytään, on täyttä höpöpuhetta, että revontulien valokuvausta varten olisi matkustettava pohjoiseen. Nämä ensimmäiset kuvat, jotka Lounais-Suomen rannikolla sijaitsevasta kotirannastani nappasin, ovat viime elokuulta.

Kyllä, elokuulta. Etelä-Suomessa voi nähdä revontulia jo elokuussa eli heti, kun illat ja yöt ovat tarpeeksi pimeät.

 

Revontulien kuvaaminen vaatii niksinsä: aloittelijan opas revontulien kuvaamiseen

 

Toki on totta, että revontulien värit erottuvat ihmissilmään hyvin paljon haaleampina verrattuna siihen värien kirjoon, jonka kamera onnistuu ikuistamaan. Mutta se ei haittaa, seurailen silti haltioituneena joka ikinen kerta, kun näen aaltoilevan valoilmiön taivaanrannassa, oli se minkä värinen tai kuinka haalea tahansa.

Koska en halua tehdä sinulle jälleen uutta kilometrin mittaista, vaikeiden termien täyttämää opasta revontulien kuvaukseen, jätän alkulöpinät tähän ja siirryn itse asiaan.

 

Mistä tiedän, milloin revontuliennuste on eteläsuomalaiselle suotuisa?

Tähän minulla on viisi hyvää amatöörivinkkiä, joita itse käytän revontuliennusteiden seuraamiseen – osaa säännöllisesti, osaa harvemmin.

1 – Jemma.mobi-sivuston revontuliennuste

Jemma.mobi-sivuston löydät täältä ja parhaimmillaan se onkin ainoa revontuliennuste, jonka tarvitset. Sivu on täynnä mitä ihmeellisempiä väkkyröitä, joista sivun alaosasta löytyvä kp-ennuste on ainoa, mihin omat arvioni perustan. Fiksut ammattilaiset ovat kertoneet, että kun kp-arvo on 4, mahdollisuudet nähdä revontulia Etelä-Suomea myöten ovat erinomaiset, kunhan muut olosuhteet, kuten säätila, ovat kohdillaan. Olen tosin kuvannut revontulia täällä eteläisessä Suomessa myös iltoina, jolloin kp-arvo on ollut 2 tai 3.

Sivustolla on ohjeet ja selitykset myös muihin väkkyröihin, joihin voit perehtyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin. Sivustolta löydät myös kuun vaiheen: mitä vähemmän kuutamo valaisee, sen paremmat olosuhteet revontulien kuvaukseen on.

 

2 – Revontuliennustesovellukset, kuten My Aurora Forecast

My Aurora Forecast on minulle suhteellisen uusi tuttavuus, mutta sen löydyttyä (kiitos seudun muut revontulibongarit!) olen käyttänyt sitä ahkerasti yllä mainitun Jemma.mobi-sivuston rinnalla. Sovelluksesta näkee nopeasti sekä lyhyen että pitkän aikavälin revontuliennusteen omaan sijaintiin perustuen. Sovellus antaa myös pilviennusteen, ja kuten kuvakaappauksista voidaan nähdä, tänään olisi turha valvoa revontulien toivossa. Sen sijaan torstaille 19. maaliskuuta toivon kirkasta yötä.

Sovelluksesta löytyy myös revontulikartta. Mitä lähempänä vihreä alue sinua on, sen paremmalla todennäköisyydellä voit bongata revontulia kirkkaana yönä. Vastaavia sovelluksia on enemmänkin, mutta itselläni on kokemusta ainoastaan tästä.

 

Revontulia näkyy yllättävän usein myös Etelä-Suomessa – amatöörin opas revontulien kuvaamiseen

 

3 – Facebookin revontulikyttääjät-ryhmät

Laiskemmille revontuliennusteiden seuraajille riittää samanmielisten seuraan hakeutuminen. Facebookissa se tapahtuu liittymällä revontulikyttääjät-ryhmiin. Valtakunnallinen revontulikyttääjät-ryhmä kattaa koko Suomen, mutta omia paikallisryhmiä on luotu eri alueille ympäri maata. Täällä Varsinais-Suomen ja Satakunnan seudulla kaipaamasi ryhmä on nimeltään Turun seudun revontulikyttääjät. Etsi siis oman alueesi ryhmä, liity siihen ja varmista, että ilmoitukset ovat päällä. Ensimmäinen revontulia bongannut hihkaisee ryhmässä heti, kun taivaalla tapahtuu, ja ilmoitusten ansiosta saat tiedon ensi tilassa.

 

4 – Tutustu oman seudun revontulibongareihin

Tämä onnistuu esimerkiksi oman revontulikyttääjät-paikallisryhmäsi kautta tai lähtemällä revontulijahtiin kotiseutusi suosituimmalle bongauspaikalle ja jutustelemalla muiden revontuli-intoilijoiden kanssa. Parhaassa tapauksessa löydät bongarikaverin, joka soittaa tai viestittää jo hyvissä ajoin lähestyvästä revontuli-ilmiöstä. Näin on käynyt minullekin – terveisiä vaan Raumalla asuvalle, intialaislähtöiselle Vinaylle, vaikkei hän varmaan suomenkielisiä kiitoksiani ymmärräkään.

Rakkaus revontulia kohtaan on kansainvälistä.

 

Paikan (ja ajankohdan) valinta on revontulibongarin prioriteetti

Lienee selvää, että revontulia nähdäksesi yön on oltava kirkas. Jos paksu pilvikerros peittää taivaan, on parempi jäädä suosiolla kotiin. Yllä tulikin jo mainittua, että mitä vähemmän kuutamo valaisee, sen parempi.

Valosaasteen minimointi onkin yksi revontulien bongaukseen soveltuvan paikan tärkeimpiä kriteerejä. Haluat löytää paikan, josta on mahdollisimman avoin ja pimeä näkymä pohjoiseen horisonttiin. Pohjoiseen antava järven- tai merenranta tai vaikkapa pellonreuna on hyvä vaihtoehto. Mitä vähemmän valoja horisontissa on, sen parempi.

 

Revontulien kuvaaminen ei ole rakettitiedettä - aloittelijan opas revontulikuvaukseen

 

Linssin valinta ja kameran asetukset revontulikuvaukseen

Nykyisin revontulien valokuvaus onnistuu myös kännykällä, sillä uusien älypuhelimien kamerat ovat todella laadukkaita ja sallivat myös manuaaliset asetukset. Kännykällä kuvaamiseen on omat oppaansa enkä ala nyt selvittää aihetta sen tarkemmin, sillä itse suosin revontulien valokuvauksessa järjestelmäkameraa. Omani on Olympuksen peilitön ja kompakti järjestelmäkamera OM-D E-M5 Mark II. Revontulien valokuvaamisen periaatteet ovat kuitenkin samat, kuvasit sitten kännykällä tai järjestelmäkameralla.

Tässä tarkemmat ohjeet linssin valintaan ja kameran asetuksiin askel askeleelta:

 

1 – Valitse mahdollisimman laajakulmainen ja valovoimainen linssi eli sellainen, joka antaa mahdollisimman avaran näkymän ja jonka aukko eli f-luku on numerona mahdollisimman pieni (eli aukko on arvoltaan suuri). Omat kuvani on otettu lähes poikkeuksetta Olympuksen M.Zuiko 17mm f/1.8 -objektiivilla.

 

2 – Aloita näillä asetuksilla ja säädä tilanteen mukaan:

Kuvaustila: manuaalinen
Tarkennustila: manuaalinen
Tarkennus: ääretön*
F-luku: mahdollisimman pieni (eli mahdollisimman iso aukko)
ISO-arvo: 400–640 kamerasta riippuen
Suljinaika: 10 sekuntia

*Vinkki Olympus-kameran omistajille: Olympus-järjestelmäkameran saat tarkentamaan äärettömään automaattisesti, kun vaihdat kuvaustilan ja tarkennustilan manuaaliseksi ja käynnistät kameran uudelleen.

 

3 – Ota käyttöön kaukolaukaisin tai (2 sekunnin) ajastus. Näin vältät kameran tärähdyksen kuvanottohetkellä. Ota myös kuvanvakaaja jalustaa käyttäessä pois päältä, jos kamerassa sellainen on.

 

4 – Käytä jalustaa tai tue kamera muilla tavoin (esimerkiksi lumiharjalla, kuten allekirjoittanut ensimmäisen kuvan kohdalla).

 

Revontulien kuvaaminen onnistuu myös Etelä-Suomessa

 

5 – Valitse tallennusmuodoksi RAW, jos se on tuttu. Jos ei, pitäydy JPG/JPEG-formaatissa, mutta valitse korkein mahdollinen kuvanlaatu.

 

6 – Katso miltä kuva näyttää ja säädä suljinaikaa ja ISO-arvoa tarpeen mukaan. Kokeilemalla löydät kameraasi ja olosuhteisiin sopivimmat asetukset.

 

7 – Tallenna nämä asetukset kameraasi (löydät ohjeet kamerasi ohjekirjasta). Kun olosuhteet ovat seuraavan kerran kohdillaan, saat kaikki yllä mainitut asetukset päälle yhdellä napinpainalluksella.

 

8 – Jätä kamera hetkeksi rauhaan ja nauti. Siemaile vaikka #skumppaakuksasta. Kamera tallentaa revontulet kauniimpina ja värikkäämpinä, mutta revontulien ihailu omin silmin on tärkein osa elämystä.

 

Revontulikuvaus onnistuu myös Etelä-Suomessa Revontulien ja linnunradan kuvaaminen

 

Älä masennu, vaikka revontulet eivät näyttäytyisikään – retkesi ei ole turha

Jos olosuhteet revontulien kuvaukseen ovat kohdillaan, ovat ne omiaan myös tähtikuvaukseen. Alkuun pääset samoilla kameran asetuksilla kuin revontulikuvauksen kanssa. Ikuista otava, linnunrata, tähdenlento, lentokone tai kuutamo – niistä jokainen on ikuistamisen ja ulkoiluretken arvoinen.

 

Linnunradan kuvaaminen onnistuu samoilla asetuksilla kuin revontulien kuvaaminen Linnunradan kuvaaminen onnistuu samoilla asetuksilla kuin revontulien kuvaaminen

 

Jos sinulla on mielessäsi lisää aloittelijoille soveltuvia ohjeita tai vinkkejä revontulien kuvaamiseen, kerro ne ihmeessä kommenteissa. Ehkä minäkin opin jotakin uutta.

 


MIKSET SEURAISI MYÖS SOMESSA?

Liity Dream Streamiin

Mikä ihmeen Dream Stream? Lue lisää!

This Post Has 2 Comments
  1. Täytyy tunnustaa, että en ollut ymmärtänyt, että noin hienoja otoksia voi saada myös etelässä. Täytyypä itsekin alkaa yrittämään!

    1. Ei revontulet ole Lapissa asuvien yksinoikeus! 😉 Kaupungeissa on toki sen verran valosaastetta, että pitää olla aika voimakkaat revontulet, jos niitä haluaa nähdä tai kuvata, mutta jos on mahdollisuus päästä vähänkään hämärämpään paikkaan mistä vielä avautuisi se kuuluisa pohjoinen taivaanranta (ja taivaskin olisi vielä kirkas), niin melkein uskaltaisin sanoa että viikottain tai ainakin kerran kahdessa viikossa avautuu tilaisuus. Hyvänä ajanjaksona voi olla viitenäkin iltana viikossa. Mulla on tapana tuupata välittömästi vinkki Instagramin stooreihin, kun revontulia näkyy, eli sitäkin kautta on mahdollista saada revontulibongausvinkkejä ainakin siinä tapauksessa, jos asuu jossakin Lounais-Suomen lähettyvillä (toki jos täällä näkyy, melkein näkyy koko eteläisessä Suomessa – pilvitilanne vaan on paikallista). Muut some-kanavat saa kuvansa sitten jälkijunassa.

Hymy huulilleni tuo – tästä muutama sananen luo! :)

Back To Top
×Close search
Search